Siirry pääsisältöön

Arvolan Luomutilan tarinan alku.

Arvolan tarinaa.......

Keväinen pyhäjoki, viimekesäinen linnunpesä.


Puolisoni ideoi aina kaikenlaista. Aika ei tule piitkäksi. Viime vuonna Marika (Kamps) esitti idean, että perustaisimme luomutilan. Marjoja, vihanneksia ja juureksia. Niin ja mehiläisiä tietenkin!  Talven mittaan ajatus on kasvatettavan osalta jonkin verran jalostunut ja vihannekset ja juurekset ovat toistaiseksi saaneet jäädä syrjään. Korvasimme ne aloituksessa piennellä määärällä vadelmaa. Ajattelin että voisin tässä blogissa kertoa tilamme tarinaa sitä mukaa, kuin sitä syntyy. Lähinnä niitä varten, joita maanviljely, luomuviljely ja / tai ruokaa omasta maasta , kiinnostaa.

Olen aikaisemminkin pitänyt blogia pyörämatkoistani tällä samalla alustalla. Joku toinen alusta voisi jonkun mielestä olla parempi, mutta kun tekemistä on niin paljon. Minulla ei ole kovin paljon aikaa istuskella tietokoneen ääressä tekemässä hienoja esityksiä, kunhan laittelen asioita ylös päiväkirjan tavoin. Katsotaan, miten siihen riittää aikaa.

Asumme Oulaisissa, Pyhäjoen rannalla.  Talomme n. 2. hehtaarin tontti ulottuu noin 50 m:n päähä rannasta. Aivan rannalla on Marikan äidin saunamökki, joka on Marikan läheisten kokoontumispaikka usein kesällä. Muutimme tänne Oulun seudulta Marikan silloisen idean perusteella. Otimme velkaa ja rakensimme talon, josta emme saisi koskaan omiamme pois, jos tulisi tarve myydä. Toivottavasti ei tule. Marikalla on päätoimi Limingassa ja hän kulkee siellä päivittäin autolla, mikä on varmaankin aika raskasta. Ajatuksissa hänellä olisi ottaa jossakin vaiheessa opintovapaata ja opiskella puutarha-alaa. Hänellä on kyllä ennestään koulutus useampaankin tehtävään, mutta ei yksi lisää haittaa. Marika on ulospäinsuuntautunut, idearikas hieno ihminen.

Minä olen eläkkeellä. Nimeni on Ahti Auno ja työ, josta saan eläkkeeni oli aivan toisella alalla: sähkötöissä. Siksi tämä puutarhaviljely tuntuukin niin mielenkiintoiselta, kun kaikki on uutta. Ikää minulla on 69 vuotta. Taidan olla ikäisekseni kohtalaisen hyvässä kunnossa, liikun paljon , pyöräilen ja muutenkin. Lisäksi elämäntapani ,ovat olleet jo noin 17 vuotta koko lailla terveelliset. En juo, tupakoi ja syön käsitykseni mukaan terveellisesti. Silti 69 vuotta on 69 vuotta, itse ainakin ymmärrän sen.

Perheeseemme kuuluu lisäksi Marikan 12-vuotias hieno tytär, Camilla. Hänellä on sisar, Melissa, joka asuu nyt Kokkolassa valmistuu tänä keväänä terveydenhoitajaksi, Onnea! Ja veli Jasperi (Jape), joka on töissä ja asuu Ylivieskassa tyttöystävänsä kanssa. Lisäksi hyvin tärkeä perheenjäsen on Tane-koira, rodultaan Healer. Nuori, erittäin energinen ja rakastettu vahtikoira. 

Voin jatkosssa laittaa kuviakin perheenjäsenistämme, pitää vain ensin kysyä lupa. Nyt laitan vain Tanen kuvan, hän sen luvan antoi !

Tane-koira, uskollinen vahti ja kaveri.


Tässä tämä aloitusteksti.  Koitan  lisäillä juttua mahdollisimman usein. Tule mukkaan ja seuraa tarinaamme, kuinka siinä käy!


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesän -25 marjatilauksia tilauksia vastaanotetaan

  Mansikan itsepoimintaa Arvolan luomutilalla. Satokauden -24 marjoja on vielä jäljellä lähinnä mansikoita ja hieman vadelmaa. Luomuvaelmaa toimitimme erän Ylivieskan Prismaan pakasteena. Luomumansikkapakastetta löytyy Oulaisisa Sarin kalusteen kellarikirppiksen pakasteesta.  Otamme vastaan taas marjatilauksia mansikoille ja vadelmille. Alkukesästä voi myös käydä  hakemassa luomuraparperia. Varauksia voi tehdä sähköpostilla, arvolantila.matkaniva(at) gmail.com, whatsapp:illa 044 214 1034 tai 050 5511303 tai tekstiviestillä. Varauksiin aina oma puhelinnumero ja nimi.   Luomumansikan hinta alustavasti ensi kesälle on itse poimien 8 €/ kg ja valmiiksi poimittuna 13 €/ kg tai 48 €/ 4:n laatikko.  Kuva on viime vuodeta kesäkuun lopusta ensimmäiset poimitut  mansikat. Luomuvadelman hinta on 24 €/kg tai 67 €/ 3 kg:n laatikko. Itsepoimien 12 €/kg. Ottawa-luomuvadelma on makea lajike. Luomuraparperia varsinkin alkukesästä, 5 €/ kg tai 3 €/ 500 g. Raparperi antaa sat...

Terveet elämäntavat ja mansikka!

  Hyvä kunto ja terveys mayhdollistaa monia mukavia asioita. Tässä Marika noin 10 päivän mittaisella pyöräreissulla. Tämänkertainen juttuni on hyvin omakohtainen. Esitänkin ensiksi kysymyksen; miksi terveet elintavat? Eikö se ole jonkinlaista hymistelyä eikä tällaisesta raavaan miehen pitäisi haastaa? Minun syntymästäni aikaa on kulunut n. 74 vuotta. Tässä iässä ainakin minulla lähestulkoon tärkein asia on toimintakyni ylläpitäminen ja säilyttäminen. Marika tarvitsee minua luomutilamme hoidossa ja varmaan muutoinkin. Lisäksi olen saanut syntymälahjan, että en oikein osaa olla toimettomana. Nautin liikunnasta ja pitkistä pyörälenkeistä, nautin luomutilamme töistä ja toivon, että voisin jatkaa näitä toimia mahdollisimman pitkään. Toisin kuin ehkä moni ajattellee, eliniänodotteeseemme perintötekijät vaikuttavat tutkimusten mukaan 15 - 30 %. Loppu riippuu elintavoista ja sitten on se sattuma, jolle ei myöskään voi mitään. Elintavoille voimme. Aamupuuro jossa Alentaja-margariinin lisäks...

Vadelmapenkin aitaus...

Vadelmapenkkeihin pitäisi asentaa tukikepit joiden väliin pingoitetaan lanka. Olemme ajatelleet tehdä ns. V-tuennan, joita varten näitä tolppia olen värännyt.   Kevättalvella tein metsänhoititöitä anoppini metsässä ja valitsin riu-uista sopivaa tolppavärkkiä. Sen jälkeen kuorin niitä ja loppukeväällä ystäväni Pekka kävi kaverinani teroittamassa tolppien kärkiä. Ne  noin 400 tolppaa ovat kuivanneet pinossa kesän ja ovat aika keveitä. Nyt oli jatkokäsittelyn aika.   Tässä niitä penkkejä on, joihin pitäisi tukiaita tehdä. Itse vadelmat ovat vielä pieniä.  Viherlannoitusseos alkaa pikkuhiljaa kasvamaan penkkien väliin.  Roskat tosin nopeimmin. Luonnon puiset tolpat sopivat mieletämme luomutilalle painekyllästettyjen sijaan. Koska vadelman  tuotantoaika kirjallisuuden mukaan on 10 vuotta, olisi suotavaa, että tolpat kestäisivät sen aikaa. Siksi koitan käyttää perinteistä kyllästystä, eli hiillostaa tolppien päät. Nyt tuli käyttöä sille puusilpulle, jot...