Arvolan Luomutila

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemi...

  Keväällä istutettu Korona saa lähteä ! Istutimme keväällä viherlannoituksella olleelle alueelle 18 000 mansikantaime, kahta eri lajiketta Koronaa ja Malviinaa. Luomutaimet toimitti meille suomalainen puutarha, joka tuo ne maahan hollannista, ns. frigotaimia. Frigot ovat paljasjuurisia, talven pakkasessa säilytettyjä taimia, joita olemme käyttäneet aikaisemminkin. Taimien kasvuunlähtö tapahtui hyvin, tai oikeastaan erinomaisesti. Niitä kasteltiin, penkkien väliin kylvettiin luomunurmiseos, ja penkkien välejä leikattiin. Niinpä syyskesästä pelloilla oli vahva ja hyvältä näyttävä taimisto ja frigotaimien tapaan ne kukkivat hieman ja antoivat mansikkaa, hyvänmakuista. Kaikki näytti olevan kunnossa ja ensi kesäksi oli odotettavissa merkittävä tuotantoalan kasvu. Usean vuoden alkuinvestointien jälkeen mahdollisuus päästä ensi kerran plussan puolelle. Eräänä elokuun päivänä Marika käveli pellolta hitain askelin  mansikkakoppa kädessään ja istahti keittiöjakkarelle mansikka kädessää...

Lunta on maassa ja vielä hetken on sydäntalvi. Päivät kuitenkin pitenevät vauhdilla ja kevät ja kesä tulevat niinkuin aina talven jälkeen. Meidän pitää valmistautua siihen, että tilalla on työvoimaa silloin kun sitä tarvitaan.   Ainakin toivomme, että mansikkaa on tulevana kesänäkin poimittavaksi.  Palkkaamme yli 15-vuotiaita nuoria ensisijaisesti kesäsätyösetelillä n. 12 henkilöä. Muutama on jo ilmoittautunut, mutta toivoisimme saavamme asian hoidettua hyvissä ajoin. Jos asia kiinnostaa, niin nuoret, ottakaa rohkeasti yhteyttä.  Työjakso on 2 viikkoa, viitenä päivänä viikossa ja 6 tuntia päivässä.  Työhön kuuluu riippuen ajankohdasta; mansikan istutusta, mansikan poimintaa, perkkausta, rivivälien ruohon leikkuuta, asiakaspalvelutehtäviä....  Palkkaus on maaseutuelinkkeinojen työehtosopimuksen mukainen.  Toivottavasti mansikat talvehtivat hyvin. Palkaamme myös kaksi täysi-ikäistä heinäkuun alusta elokuun loppuun mansikan ja vadelman poimintaan sekä muihin m...

  Ajattelen nykyään, että saamattomuus on henkistä laiskuutta. Saamattomuudella tarkoitan sitä, että jättää tekemättä sen tarpeellisen, hyödyllisen tai hyvän, jonka voisi halutessaan tehdä. Esimerkiksi tänä aamuna koin tarpeelliseksi laittaa aamiaista, terveellistä sellaista ja tein sen. Samoin siivosin tiskipöydän, kävin vessassa ja pesin hampaani ilman henkistä vastustusta. Seuraava hommani olisi joka-aamuinen aamujumppani, jota kohtaan tunnen jo pientä vastustusta. Minulla ei ole mitään fyysistä estettä aamujumppani tekemiseen, siis jos jätän sen tekemättä, kyse on henkisestä laiskuudesta omaksi vahingokseni. Joka-aamuista jumppaani Tällä kertaa voitin henkisen laiskuuteni ja tein reilun puolen tunnin aamujumppani. Minulla on keinot, ei omia vaan viisaammilta opittuja, voittaa henkisen laiskuuden tuomia haasteita. Jotkin asiat ovat helpompia, toiset vaikeampia, mutta niidenkin kohdalla tiedän suurin piirtein, missä ongelma piilee. Tänään ajattelen, että olen ennenkaikkea itse va...

Hankimme viime keväänä lisää maata luomuviljelytarkoituksiin. Alue on ilmoitettu virallisesti luomuviljelyyn, mutta sadontuotantoon on vielä matkaa. Viime kesänä pellot muokattiin ja niille kylvettiin luomusiemencoctail, viherlannoitusseos.  Viherlannoituksella on montakin tehtävää ja se saa kasvaa siinä pari vuotta. Erikoinen kuusi kasvaa nyt pajuista perkkaamani puron varrella. Lohkon läpi virtaa puron tapainen. Sen varsi oli  hyvinkin pajukkoinen ja raivailin pajukon pois. Lisäksi lohkoihin sisältyy pieni metsäkappale, 2-3 aaria. Tämän kaistaleen pellon puoleisella laidalla on vanhan maantien pohja. Oulaisista Haapavedelle kulkeva maantie on jossain vaiheessa mennyt siitä. Nyt tuo pohja kasvoi lähinnä isoa haapaa ja oli siinä jokunen koivukin. Meidän ajatuksemme on tasoittaa tie pellon päähän tarvittavaksi kääntöpaikaksi. Niinpä aloin tältäkin osin metsätöihin. Haapapuista tuli saunapuita ja muutamia runkoja jätin pitkäksi, josko niistä saisi polkusillan puron yli. Puutavar...

  Mansikat ovat hangen alla, toivoakkseni turvassa. Tänään kävelin vadelmapenkkien vieressä ja katselin huolestuneena jäniksen jälkiä. Vadelman versoja lumi ei suojaa, sen verran pitkiä ne ovat. Ja kyllä viime talvena jänikset kaivoivat melko paksunkin hangen alta mansikkaa evääkseen. Toive olisi, että pupuset hakisivat eineksensä muualta. Mansikat ja vadelmat viettävät talvilepoa hangen alla. Marikalle talvi on ollut opiskelun aikaa. Hän suorittaa puutarhurin tutkintoa Haapavedellä Jedulla, jonka pellot ja osa kasvihuoneistakin on luomussa ja sikäli erinomainen opiskelupaikka luomuviljelijälle. Toki hänellä on ollut paljon tähän omaan tilaankin liittyvää tehtävää. Meitä työllisti marras- ja joulukuussa paljonkin yritykset löytää kanavia luomutuotteittemme markkinointiin. Kuljimme monissa tapahtumissa myymässä luomuhunajaa ja luonusiitepölyä. Jotain vakiomyyntipaikkojakin on löytynyt; Paakarin Pysäkki, Kärsämäki, Pohjolan Lähiruoka, Oulun Kauppahalli ja Kofeiinikomppania, Oulun tor...

  Frigo-taimen istutus menossa. Marika on paljon joutuisampi  kuin minä tässä hommassa.  Tänä keväänä pääsimme istutushommiin aikaisemmin kuin viime keväänä. Penkkien teko sujui paljon sujuvammin, olihan sitä jo kertaalleen harjoiteltu. Myös vuoden viherkesannoinnissa ollut maa on kuohkeampaa ja penkkien teko oli sitenkin helpompaa. Nämä frigotaimet tulevat selkeästi aikaisemmin maahan kuin viime keväänä. Jos kasvu etenee samaan malliin, voisimme odottaa elokuussa jopa hieman satoa tästä erästä. Tasoittelin penkkien välit ja kylvän vielä monivuotisen viherlannoitusseoksen riviväleihin. Ensi viikon alussa on tulossa seuraava erä luomu-frigotaimia. Viimeinen erä onkin sitten pottitaimia. Istutusjärjestys on eri kuin viime keväänä. Silloin istutimme pottitaimet ensiksi ja frigot viimeiseksi. Ehkä tämä kesä näyttää, kumpia kannatta jatkossa käyttää. Muutama kukka viime kesän istutuksissa jo näkyi, mutta varsinainen kukinta on vielä edessä. Onneksi, koska ensi yöksikkin on luv...

Vihannespunkkien tarkastelua luupilla Päätin minäkin kantaa korteni kekoon ja kirjoittaa blogitekstin. Olen siis Arvolan luomutilan toinen osakas ja blogin pääkirjoittajan puoliso, Marika. Ammatteja minulle on ehtinyt elämän aikana kertyä useampia: laborantti, sairaanhoitaja ja diakonissa. Tällä hetkellä olen kuitenkin opintovapaalla nykyisestä virastani, aloitin nimittäin tammikuussa puutarha-alan opinnot Haapaveden Jedussa. Ajattelin, että jos alkaa mansikan viljelijäksi, kannattaa hakea hiukan koulustusta menestyäkseen. Ja mukavaahan se opiskelu on ollut. Tosin kevät tuo mukanaan haasteita, kun hommia piisaa koulun puutarhalla niin opettajilla kuin opiskelijoillakin. On kylvetty, koulittu, istutettu, otettu pistokkaita, valmisteltu kasvualustoja ja hoidettu kasvihuonetta. Siellä tomaatit ja paprikat ovat jo kukassa ja kohta saadaan myös kimalaiset sinne vihannestalkoisiin!  Tomaatin taimia koulun kasvihuoneessa       Arvolassa ei vielä sattuneesta syystä pellolle...

  Voisi ajatella, että syyskuussa ja lokakuussa ei mansikkatilalla ole enään mitään hommia. Mutta kyllä niitä on! Mansikkapenkkien välit on käyty läpi ruohonleikkurilla loppukkesän ja syksyn aikana neljään kertaan. Vaikka viherlannoitusalueet kylvettiin aika myöhään, nekin on saanut niittää jo kahteen kertaan. Ajoin viherlannoitusalueen kesantosilppurilla jo toiseen kertaan.  Tihkukastelujärjestelmä, pumppaamo ja letkut täytyy laittaa talvikuntoon. Meidän pumppaamo on hieman riskialueella. Se on pellon alavimmalla kohdalla ja pieni vaara on, että se jää kevättulvan aikana osittain veden alle. Sinänsä itse rakennus ei taitaisi siitä juurikaan kärsiä. Lattia on harvaa painekyllästettyä lautaa. Hiekkasuodatin kyllä kestää ulkopuolisenkin veden. Mutta pumpun sähkömoottoria hieman mietin. Moottori/pumppuyhdistelmä painaa kuitenkin yli 130 kg, että ei sitä käsivoimin ihan mielellään liikuttele.  Imuletku on komeasti seinälle nostettuna. Joka tapauksessa tyhjenteelin  hiekk...

  Istutimme kesäkuun alussa ensiksi paakkutaimia ja juhannusviikolla frigotaimia. Huolimatta frigotaimien hyvinkin epäilyttävästä ulkomuodosta, ne kirivätkin paakkutaimista edelle ja antoivatpa hieman mansikoitakin. Tämä mansikanviljelijäksi opiskelu on tässä välissä edennyt sen verran, että ymmärsin rönsyjen leikkaustarpeen. Olin elänyt siinä uskossa, että loppusyksy on van huilailua, mutta toisin kävi. Mansikat tekevät eniten rönsyjä ensimmäisenä vuotena. Olen nyt kontannut lähes koko mansikkamaan läpi, perkannut roskia ja leikannut rönsyjä. Luin jostakin tutkimuksesta, että syksyineen rönsyjen leikkaus lisää huomattavasti satoa. Toosin siinä tutkimuksessa josta luin, rönsyt oli leikattu kolmeen kertaan. Olen tyytyväinen, että saan yhteen kertaan leikattua. Jos ensi kevään istutussuunnitelmamme tooteutuvat, tarvitsen ehkä apua tähän hommaan. Työnjohtaja  (Tane) tarkistaa rönsyjen leikkaustulosta. Rönsyjen leikkauksen lisäksi olen ajellut penkkien välejä jo monta kertaa ruoho...

  Haeskelimme keväällä sopivaa käytettyä silppuria tai murskainta viherlannoituspeltojen käsittelyyn, mutta ei oikein löytynyt. Niinpä päädyimme tilaamaan uuden sellaisen. Kesantomurskaimia on kotimaisiakin, mutta liian suuria meidän pienelle traktorille. Siksi päädyimme tilaamaan ulkolaisen murskaimen. Tilaamaamme murskainta oli useampaa leveyttä ja laatuakin. Vanhan Valmetin tehojen takia tilasimme kuitenkin vain 1,8 m:n työleveydellä olevan. Kesantomurskain tuli hyvin pakattuna pihalle. Laite piti purkaa ensiksi hyvästä pakkauksestaan, rasvata ja tutkia käyttöohjeita tovin, ennen kuin kytkin sen traktorin perään.  Lopuksi säädin leikkausasennon korkeimpaan mahdolliseen kivien pelossa. Olimme  toki koittaneet kerätä kiviä pelloita keväällä, mutta siltikin... Kesantomurskain käytössä. Käytin murskainta ensiksi vadelmapenkkien väliin. Jos kone olisi ollut 2:n metrin työleveydellä, olisi tainnut juuri riittää kun olisi ajanut yhteen kertaan. Nyt piti ajaa kaksi kertaa, vai...

  Mehiläisten merkitys pölytysessä Suomessa on arvioitu vähintään 5-ertaiseksi hunajan tuotantoon verrattuna. Naapurimme oli ihmetellyt, että heillä oli poikkeuksellisen suuria marjoja marjapensaissa. En tiedä onko meidän mehiläisten ansiota, mutta juuri marjojen kokoon monissa tapauksissa pölytys vaikuttaa. Toisaalta on kasveja, jotka eivät pölyty millään muulla tavalla kuin hyönteispölytteisesti. Mansikalla voi olla jopa 500 siementä turvonneen kukkapohjuksen eli marjan pinnalla. Mitä paremmin marja pölyttyy, sitä enemmän siemeniä kehittyy ja mansikoista tulee meheviä. Mansikka ei ole mehiläisille kaikkein mieluisin kukka ja siksi ne pitää asettaa hyvin tarjolle ts mehiläisiä pitää olla tarpeeksi ja lähellä mansiamaata. Vaikka pääosa mehiläisistä hakisikin metensä ja siitepölynsä muista paikoita, niin kun niitä on tarpeeksi, niin aina joku eksyy myöskin mansikkamaalle. Pälytysohjeissa sanotaan, että kilpailevat kukat läheltä pitäisi hävittää. Tostaiseksi en ole päässyt pientareit...

  Istutimme paakkutaimet kesäkuun 8. päivä alkaneella viikolla ja paljasjuuriset frigotaimet juhannusviikolla. Paakkutaimien kohdalla seurasi aika pitkä kasvupysähdys, mitään ei tapahtunut. Kasvit eivät kasvaneet mutta eivät kuolleetkaan. Sitten muutaman viikon jälkeen alkoi vähitellen näkyä kasvuakin. Paakkutaimissa oli aika paljon kukkia kun ne tulivat tilalle. Pääosa niistä poistettiin. Oikeastaan yhtään mansikkaa ei niihin ilmaantunut.  Frigotaimet ovat kasvaneet hyvin. Paljasjuuriset frigotaimet eivät ensikertalaisen silmin juuri luottamusta herättäneet. Niiden kasvu kuitenkin alkoi lähes heti ja ne ovat kasvaneet paakkutaimien ohi.  Ne ovat  pääosin kukkineet ja huolimatta myöhäisestä istutusajankohdasta, niissä on ollut jopa hieman mansikkaa. Nyt aivan viime aikoina on aina sieltä täältä taimi yhtä äkkiä kuollut, mitä olemme hieman  ihmetelleet. Tänään laitoin kastelun päälle ja koitan vielä päivän mittaan laittaa kosteusmittarin, jotta saisi jotain tieto...

Vaikka kesä on ollut touhua täynnä ja sitä riittää pitkälle syksyyn, myös seuraava kesä on välillä mielessä. Ajatuksena on, että istuttaisimme seuraavan erän mansikkaa ensi kesän alussa. Syksyllä otamme tulevasta istutusalueesta maaperänäytteet analyysiä varten. Oletamme kuitenkin edellisten näytteiden perusteella, että revinteet ovat ainakin osin alhaiella tasolla. Siksi päätimme koittaa karjanlantakompostin tekoa. Heinäpaaleja menossa kompostin pohjaan. Karjanlannan varastoinnista on omat määräyksensä nykyisin, niinkuin arvata saattaa. Pellolla tällaisen kompostin saa tehdä vuodeksi edellytyksellä, että alle ajaa 20 cm turvetta ja peittää kompostin pressulla sekä hakee sille luvan. Tuo turve osoittautui ylivoimien vaikeaksi. Nuppi sellaista olisi maksanut n. 1000 euroa, joten aika kallis olisi kompostista tullut.  Saimme kuitenkin luvan käyttää yhden naapurimme tarpeettomaksi jäänyttä betonipohjaista rehusiiloa kompostointitarkoitukseen  ja pääsimme rakentamaan sitä. ...

, , Luomuviljelyn keskeinen elementti on tämänhetkisen käsitykseni mukaan viherlannoitus. Sen tehtävänä on lisätä ravinteita peltoon, samoin humusta, parantaa maaperän rakennetta ja pitää rikkakasveja kurissa. Vaikka mansikan ja vadelmantaimien istutus on vienyt ja siihen valmistautuminen on vienyt pääosan keväästä ja alkukesästä, pääosa peltoalastamme on ollut avokesannoinnissa tarkoituksena mm. juolavehnän heikentäminen. Nyt tuli kuitenkin aika kylvää avokesantoihin viherlannoitusseokset. , Ostimme keväällä vanhan Junkkari 200 kylvökoneen, joka pikavilkaisulla näytti olevan hyvässä kunnossa. Ikäänsä nähden se olikin, mutta tarkempi tutustuminen osoitti, että ehkä noin 40 vuotta jotka käyttöönotosta oli kulunut, oli jättänyt omat jälkensä. Käytin keväällä kylvökonetta maanparannusaineiden levittämiseen, joten jotain kokemusta jo oli. Nyt piti kuitenkin käyttää siemenkylvölaatikkoa ja koska kyseessä oli piensiemenseos, siinäkin oli lisähaaste. Siementen ja apulantoj...

Saimme vadelman taimet viime tiistaina iltapäivällä Kajaanin liepeiltä, Peuraniemen Taimitarhalta. Taimet olivat teinitaimia, tavanomaisesta Ottawa-lajikkeen   taimesta luomumenetelmin lisättyjä taimia, joiden käyttöön olimme saaneet anomuksesta kirjallisen luvan ELY-keskuksesta, koska muita luomutaimia ei ollut saatavilla mistään.   Vadelmaan taimet on pakattu pystyyn ja Marika kastelee niitä. Taimet saapuivat meille pahvilaatikoissa, joihin ne olivat pakattu kyljittäin, minusta hieman arveluttavan näköisesti, mutta ihme kyllä ne olivat kaikki kunnossa. Sellainen ilmiö kuitenkin oli, että kaikkien latvat olivat kääntyneet 90 astetta ylöspäin, ja tuo mutka näyttää korjautuvan aika hitaasti. Me nostelimme Marikan kanssa aluksi kaikki ulos laatikoistaan ja asettelimme ne pystyyn ja kastelimme.   Sieltä se taimi pilkistää. Luonto saa huolehtia lopusta. No, ehkä vähän autellaan jos osataan. Marika ”loma” loppui vähäksi aikaa, hän lähti vetämään rippile...