Arvolan Luomutila

  Mehiläisten merkitys pölytysessä Suomessa on arvioitu vähintään 5-ertaiseksi hunajan tuotantoon verrattuna. Naapurimme oli ihmetellyt, että heillä oli poikkeuksellisen suuria marjoja marjapensaissa. En tiedä onko meidän mehiläisten ansiota, mutta juuri marjojen kokoon monissa tapauksissa pölytys vaikuttaa. Toisaalta on kasveja, jotka eivät pölyty millään muulla tavalla kuin hyönteispölytteisesti. Mansikalla voi olla jopa 500 siementä turvonneen kukkapohjuksen eli marjan pinnalla. Mitä paremmin marja pölyttyy, sitä enemmän siemeniä kehittyy ja mansikoista tulee meheviä. Mansikka ei ole mehiläisille kaikkein mieluisin kukka ja siksi ne pitää asettaa hyvin tarjolle ts mehiläisiä pitää olla tarpeeksi ja lähellä mansiamaata. Vaikka pääosa mehiläisistä hakisikin metensä ja siitepölynsä muista paikoita, niin kun niitä on tarpeeksi, niin aina joku eksyy myöskin mansikkamaalle. Pälytysohjeissa sanotaan, että kilpailevat kukat läheltä pitäisi hävittää. Tostaiseksi en ole päässyt pientareita ni

  Syksyn lähestyessä alkaa ajatukset kulkea, mitä kaikkea toimintaa siihen ja talveen sisältyy. Siksipä  a loitan uuden elämäntapamuutosryhmän syksyllä 2020 Oulaisissa, mikäli saan ryhmän täyteen. Otan vain 6 jäsentä, että ehdin antaa tarpeeksi yksilöllistä opastusta    Ryhmä on  maksuton.  Opastan jokaiselle halukkaalle ainakin yhden kuntosaliohjelman ja   jokainen hankkii itselleen kuntosalikortin, jos haluaa osallistua lihaskuntoharjoitteluun. Lisäksi analysoin halukkaille yhden tai kaksi ruokapäiväkirjaa ravintotottumuksiin perehtymistä varten.  Mitä voin tehdä itseni hyväksi?  Ryhmän kokoontuu 12 kertaa ( ellemme yhdessä toisin sovi)   torstaisin alkaen 1.10 klo 18:00 - 19:30. Mukaan sopivat sisäliikuntavaatteet ja ennakkoluuloton, mieluiten innostunut mieli. 1, 5 tunnin  yhteistapaamiseen  sisältyy pöydän ääressä tapahtuvaa yhteisopastusta ja jokaiseen kertaan ryhmäliikuntatilassa tapahtuva osio. Lisäksi toivon, että ryhmäläinen sitoutuu tapaamisen ulkopuolella harjoittelemaan yh

  Istutimme paakkutaimet kesäkuun 8. päivä alkaneella viikolla ja paljasjuuriset frigotaimet juhannusviikolla. Paakkutaimien kohdalla seurasi aika pitkä kasvupysähdys, mitään ei tapahtunut. Kasvit eivät kasvaneet mutta eivät kuolleetkaan. Sitten muutaman viikon jälkeen alkoi vähitellen näkyä kasvuakin. Paakkutaimissa oli aika paljon kukkia kun ne tulivat tilalle. Pääosa niistä poistettiin. Oikeastaan yhtään mansikkaa ei niihin ilmaantunut.  Frigotaimet ovat kasvaneet hyvin. Paljasjuuriset frigotaimet eivät ensikertalaisen silmin juuri luottamusta herättäneet. Niiden kasvu kuitenkin alkoi lähes heti ja ne ovat kasvaneet paakkutaimien ohi.  Ne ovat  pääosin kukkineet ja huolimatta myöhäisestä istutusajankohdasta, niissä on ollut jopa hieman mansikkaa. Nyt aivan viime aikoina on aina sieltä täältä taimi yhtä äkkiä kuollut, mitä olemme hieman  ihmetelleet. Tänään laitoin kastelun päälle ja koitan vielä päivän mittaan laittaa kosteusmittarin, jotta saisi jotain tietoaa maan todellisesta kos

Vadelmapenkkeihin pitäisi asentaa tukikepit joiden väliin pingoitetaan lanka. Olemme ajatelleet tehdä ns. V-tuennan, joita varten näitä tolppia olen värännyt.   Kevättalvella tein metsänhoititöitä anoppini metsässä ja valitsin riu-uista sopivaa tolppavärkkiä. Sen jälkeen kuorin niitä ja loppukeväällä ystäväni Pekka kävi kaverinani teroittamassa tolppien kärkiä. Ne  noin 400 tolppaa ovat kuivanneet pinossa kesän ja ovat aika keveitä. Nyt oli jatkokäsittelyn aika.   Tässä niitä penkkejä on, joihin pitäisi tukiaita tehdä. Itse vadelmat ovat vielä pieniä.  Viherlannoitusseos alkaa pikkuhiljaa kasvamaan penkkien väliin.  Roskat tosin nopeimmin. Luonnon puiset tolpat sopivat mieletämme luomutilalle painekyllästettyjen sijaan. Koska vadelman  tuotantoaika kirjallisuuden mukaan on 10 vuotta, olisi suotavaa, että tolpat kestäisivät sen aikaa. Siksi koitan käyttää perinteistä kyllästystä, eli hiillostaa tolppien päät. Nyt tuli käyttöä sille puusilpulle, jota syntyi tolppien teroituksessa. Olivat