Arvolan Luomutila

  Siitepölyn keruulaatikoita alkukeväästä pesien edessä. Keruulaatikot ovat nuo keltaiset pesän alaosassa. Siitepölyn keräys alkaa keväällä, pajun kukinnan aikaan. Silloin tosin hyvin varovaisesti ja pesää vaihdellen, koska mehiläiset tarvitsevat siitepölyn ennen kaikkea itselleen uuden sukupolven kasvattamiseen. Siitepöly on juuri se ravinne, jota sikiöt tarvitsevat kasvaakseen. Se sisältää kaikki animohapot (Protreiinit) joita mehiläisvauva tarvitsee kasvaakseen. Lisäksi siinä on kaikki muut vitamiinit, kivennäisaineet ja ravinteet, jota uusi elämä tarvitsee. Keräimet ovat mehiläispesän kulkuaukon edesä. Niissä on reikälevy, jonka läpi lennolta palaavat mehiläiset menevät pesään. Mehiläiset keräävät siitepölyn kukista palleroimalla pölyn meden kanssa pieniksi palloiksi, joita ne kuljettavat takajaloissaan, niisä olevissa siitepölyvasuissa. Kun ne pujottautuvat keräimen läpi, osa palleroista putoaa jaloista ja päätyy keräimen alaosassa olevaan säiliöön.   Kesän mittaan keräimien paikk

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuolelle tervapapeeria l

  Vadelmapenkki 28.7.2023 Aioin sanoa, että olen ollut laiska kirjoittamaan blogia. Oikeastaan ei ole ollut kysymys laiskuudesta, kyllä koko ajan touhua on riittänyt. Nyt kuitenkin ajattelin kertoa hieman tämän kesän kulusta. Aloitan vaikka vadelmasta, koska sen kanssa työt keväällä alkoivat.  Tane tutkii tilannetta ennen leikkuuta. Huhtikuussa, kun lumet vielä olivat maassa, aloitin vadelman leikkauksen. Laikkasin kaikki vanhat versot pois ja harvensin kuluvan kesän satoversot  10 - 14 kpl metrille. Lopuksi asettelin vadelmat V-tuentaan. Näin kerrottuna kaikki mahtui kolmelle riville. Penkkiä on kuitenkin noin kilometrin verran, joten kyllä siinä aika monta tuntia takapuolta siirreltiin.  Leikkuujälkeä. Leikkaamisen jälkeen pääsin laittamaan ensimmäistä kertaa vadelmia V-tuentaan. Edellisellä vuonna jänikset lyhensivät kasvustoa niin paljon, että V-tuenta ai ollut mahdollista. Olin kuitenkin aidannut koko alueen syksyllä ja puput pysyivät pellolta poissa. Tässä vaiheessa kaikki näytti

Viime kesän luomutilamme satoa on vielä jäljellä.  -Luomumansikkaa pakasteina -Luomuvadelmaa pakasteena Ensiluokkaista luomuvadelmaa pakasteena - Luomuvadelmahilloa ja luomumansikkahilloa! Luomuvadelmahillo Luomuvadelmahillo (ja mansikkahillo)  on tehty käyttäen sokerin sijasta hunajaa, n. 40% hillon painosta. Säilöntäaineeton, ainoastaan hieman pektiiniä ja hiven luomusitruunan mehua. Jos joku ei tiedä, pektiini on hyytelöitymisaine, jota saadaan mm omenan tai sitruunan kuoresta. Tätä uskallan kehua, hillo on taivaallista, jos ruoasta näin voi sanoa.  - Mehiläistuotteista löytyy luomuhunajaa ja -siitepölyä.  1*450 g =  9 €,  2*450 g  = 17 €, 10*450g = 80 € Rekot;       Raahe - Liminka - Oulu,   9.3.2023                    Oulainen - Ylivieska          14.3.2023 Luomummessut Helsinki, Messuhalli;                      30.3. - 1. 4 2023 Ruukin puutarhamessut ;                      20.5.2023                   Tuotteita saa toki meiltä kotoakin lähes kaiken aikaa. Ei muuta kuin  soitto ja

  Mietin, mitä tuohon otsikkoon kirjoittaisin. Enhän ajattele, että mikään yksittäinen ravintoaine olisi kaikenkattava tai että ilman sitä emme pärjäisi. Toisaalta yhtä selvää on, että on olemassa elimistöllemme ja jopa mielellemme haitallisia ravintoaineita ja sitten on sellaisia, jotka ovat edullisia hyvinvoinnillemme. Tässä luokittelussa nimeäisin mehiläisen keräämän siitepölyn erittäin edulliseksi . Siitepölyn väri vaihtelee sen mukaan mistä kasveista se on kerätty. Kasvilajikkeet puolestaan vaihtuvat sen mukaan, mihin aikaan kesästä siitepöly on kerätty. (kuva Ahti Auno) Mehiläisellä on takajaloissaan siitepölyvasu, johon se kerää pälyä ja kuljettaa pesään. Pesässä työuransa alkuvaiheessa olevat työläismehiläiset pakkaavat siitepölyn kennoihin, jossa tapahttuu maitohappokäymistä. Muutaman päivän jälkeen siitepäly, jota nyt nimitetään pergaksi, eli mehiläisleiväksi, on valmista tarjoiltavaksi kasvaville mehiläistoukille ravinnoksi. Myös pergaa on myytävänä ravinnoksi, mutta se on h

  Katselen usein kaupan hyllyltä millaisia hunajia sieltä löytyy. Ja löytyyhän sieltä. Hunaja on elintarvike siinä missä muutkin elintarvikkeet ja jo siitä syystä toivoisin ostokäyttäytymisen suosivan kotimaisi hunajia.  Mutta on siinä muutakin. Hunaja on maailmalla yksi väärennetyimmistä elintarvikkeista, mehiläisten keräämän kukkien meden sijasta hunaja on tekemällä tehty käyttäen jotkin sokeriliuosta, siirappia. Kotimaisten hunajien väärennöksistä en minä ainakaan ole tähän mennessä koskaan kuullut. Toinen asia on puhtaus. Suomalaisen hunajan, tavanomaisenkin, sisältämät kasvinsuojeluaineet ja hyönteismyrkyt ovat vähäisiä tai niitä ei ole lainkaan.  Kannattaa olla tarkkana hunajaa ostaessa, hyllyissä on tuotteita, jotka on tarkoituksellisesti tehty vaikuttamaan suomalaisilta. Lingottu hunaja siivilöidään, jotta siitä saadaan vahajäämät pois.  Sitten se pakataan ja siinä se! Arvolan tilan hunaja on luomua, siksi vähän tavanomaista kalliimpaa.  Mehiläisten luomutarhaukselle on joukko