Mehiläistuotteet, hunaja, siitepöly ja vaha ovat olleet luomussa jo vuoden. Ensi kesänä tilamme luomuun siirtymäaika on ohitettu myös marjojen osalta. Siksi mansikkamme ja vadelmamme ovat luomumansikoita ja luomuvadelmia. Sitten istutimme hieman kokeeksi luomuraparperia ja katsotaan, olisiko sille kysyntää. Ensi kesän mansikat ovat jo mielessä. Mansikkaa meillä on tulevana kesänä poimintakunnossa noin 3 kertaa enemmän kuin viime kesänä. Lisäksi istutamme taas keväällä reilun hehtaarin lisää, ehkä siitäkin saa poimittavaa loppukesällä. Vadelmaa viime kesänä ei vielä kovin paljon tullut. Tälle kesälle sillekkin olisi odotettavissa satoa, sikäli kun jänistuhot eivät ole sitä kokonaan vieneet. Tarvitsisimme siksi asiakkaitakin huomattavasti enemmän kuin viime vuonna, edellyttäen että kesä on sellainen että satoa tulee. Mansikan poiminta-aika alkoi viime kesänä heti heinäkuun alusta. Normaalikesänä se jatkuisi noin kolmisen viikkoa. Vadelman poiminta taasen alkanee siinä elokuun alussa.
Maailma on sekaisin ja ainakin jotkin ihmiset. En kuitenkaan puutu tässä jutussani siihen, vaikka se koskettaa minua ihan niin kuin muitakin. Olipa miten tahansa, syödä pitää ja ilman viljelijöitä ja viljelyä ruoka ennen pitkää loppuu. Koitamme tehdä asian suhteen sen, minkä omalta osaltamme voimme ja osaamme. Joka tapauksessa kevät on ainakin minulle toivon ja uuden odotuksen aikaa. On kuin koko keho ja mieli saisi uutta virtaa ja sormet syyhyävät päästä työhön ja touhuun tuonne pelloille. Uskollinen vahtimme, Tane, pitää kyllä huolen kevään tulon tarkkailusta. Viime vuonna ostamamme lisäalue on luomuun siirtymävaiheessa ja sinne kylvettiin viherlannoitusseos. (Taisi olla hyvää seosta, koska ainakin jäniksille tuntui maistuvan.) Koska pääosa pelloista on avo-ojissa tarkoituksemme on salaojittaa alue ensi kesänä, loppukesästä. Salaojasuunnitelman tekijä Maveplanista kävi reissun pelloilla ja laitoimme säätösalaojien avustushakemuksen liikkeelle. Jos saamme marjasatoa