Vadelmapenkki 28.7.2023 |
Aioin sanoa, että olen ollut laiska kirjoittamaan blogia. Oikeastaan ei ole ollut kysymys laiskuudesta, kyllä koko ajan touhua on riittänyt. Nyt kuitenkin ajattelin kertoa hieman tämän kesän kulusta. Aloitan vaikka vadelmasta, koska sen kanssa työt keväällä alkoivat.
Tane tutkii tilannetta ennen leikkuuta.
Huhtikuussa, kun lumet vielä olivat maassa, aloitin vadelman leikkauksen. Laikkasin kaikki vanhat versot pois ja harvensin kuluvan kesän satoversot 10 - 14 kpl metrille. Lopuksi asettelin vadelmat V-tuentaan. Näin kerrottuna kaikki mahtui kolmelle riville. Penkkiä on kuitenkin noin kilometrin verran, joten kyllä siinä aika monta tuntia takapuolta siirreltiin.
Leikkuujälkeä. |
Leikkaamisen jälkeen pääsin laittamaan ensimmäistä kertaa vadelmia V-tuentaan. Edellisellä vuonna jänikset lyhensivät kasvustoa niin paljon, että V-tuenta ai ollut mahdollista. Olin kuitenkin aidannut koko alueen syksyllä ja puput pysyivät pellolta poissa.
Tässä vaiheessa kaikki näytti hyvältä. |
Keväällä oli lyhyt aikainen hyvin lämmin jakso, joka käynnisti vadelman lasvun, vaikka maa oli vielä vahvasti jäässä. Tämän jälkeen seurasi kylmä kausi ja vadelmat kuivasivat pystyyn. Osalta aluetta kasvit ovat täysin lehdettämiä ja osalla aluetta lehtiä on vain latvoissa. Parhaiten säilyi itäreuna, jolle oli kertynyt vahva lumikerros, eikä kasvu ehtinyt alkaa siinä määrin kuin paljaammille alueille. Kävi siis niin, että tämäkään vuosi ei ole se unelmavuosi. Toki kaikkea ei ole menetetty. Kasvit ovat hieman kompensoineet ja osalla alueesta on latvoissa paljon kukkia ja nyt jo raakileita. Päässemme poimimaan ensimmäisiä kypsiä noin viikon sisällä. Elokuu sitten näyttää, minkä verran noita herkkuja saadaan.
Vadelmankaan viljely ei ole helppoa. Mutta pidän siitä ja opettelemme mielellään lisää. Ehkä joku vuosi kaikki menee nappiin.
Kommentit
Lähetä kommentti