Siirry pääsisältöön

Karjanlantakompostin tekoa...

Vaikka kesä on ollut touhua täynnä ja sitä riittää pitkälle syksyyn, myös seuraava kesä on välillä mielessä. Ajatuksena on, että istuttaisimme seuraavan erän mansikkaa ensi kesän alussa. Syksyllä otamme tulevasta istutusalueesta maaperänäytteet analyysiä varten. Oletamme kuitenkin edellisten näytteiden perusteella, että revinteet ovat ainakin osin alhaiella tasolla. Siksi päätimme koittaa karjanlantakompostin tekoa.
Heinäpaaleja menossa kompostin pohjaan.

Karjanlannan varastoinnista on omat määräyksensä nykyisin, niinkuin arvata saattaa. Pellolla tällaisen kompostin saa tehdä vuodeksi edellytyksellä, että alle ajaa 20 cm turvetta ja peittää kompostin pressulla sekä hakee sille luvan. Tuo turve osoittautui ylivoimien vaikeaksi. Nuppi sellaista olisi maksanut n. 1000 euroa, joten aika kallis olisi kompostista tullut.  Saimme kuitenkin luvan käyttää yhden naapurimme tarpeettomaksi jäänyttä betonipohjaista rehusiiloa kompostointitarkoitukseen  ja pääsimme rakentamaan sitä.
Siinä sitä on sitäitteään! Marika sai rakot käsiinsä ahkerasta levittämisestä.

Tämä koko komposti on naapuriavun ja kierrätyksen varassa, mikä luomuviljelijöistä tuntuukin hyvältä. Kokeilemme rakentaa kompostia siten, että laitamme vuorotellen vanhaa heinää, vuosia paalissa lahonnutta, ja karjanlantaa.
Heinä, karjanlanta, heinä, karjanlanta,heinä...Jos teemme toisen kerran,
 ehkä hieman toinen tekniikka. Katsotaan ensiksi, miten tässä käy.


Heinän saimme joen toiselta puolen yhdeltä naapurilta ja karjanlannan läheiseltä karjatilalta. Sitten vain Valmetti ja talikot töihin. Ensiksi kerros heinäpaaleista purettua heinää, käsin talikolla lastaten ja toisessa päässä auman pohjalle levittäen. Sitten kolme kuormaa karjanlantaa, taasen kerros heinää ja toinen karjanlantakuorma. Tarkoitus on vielä laittaa päälle kerros heinää ja lopuksi ehkä pressu päälle. Lopun saakin sitten luoja ja pieneliöt hoitaa parhaanssa mukaan. Homma kävisi paljon helpommin, jos olisi etukuormaajallinen trahtori, mutta sitä odotellessa hoidetaan homma käsin.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesän -25 marjatilauksia tilauksia vastaanotetaan

  Mansikan itsepoimintaa Arvolan luomutilalla. Satokauden -24 marjoja on vielä jäljellä lähinnä mansikoita ja hieman vadelmaa. Luomuvaelmaa toimitimme erän Ylivieskan Prismaan pakasteena. Luomumansikkapakastetta löytyy Oulaisisa Sarin kalusteen kellarikirppiksen pakasteesta.  Otamme vastaan taas marjatilauksia mansikoille ja vadelmille. Alkukesästä voi myös käydä  hakemassa luomuraparperia. Varauksia voi tehdä sähköpostilla, arvolantila.matkaniva(at) gmail.com, whatsapp:illa 044 214 1034 tai 050 5511303 tai tekstiviestillä. Varauksiin aina oma puhelinnumero ja nimi.   Luomumansikan hinta alustavasti ensi kesälle on itse poimien 8 €/ kg ja valmiiksi poimittuna 13 €/ kg tai 48 €/ 4:n laatikko.  Kuva on viime vuodeta kesäkuun lopusta ensimmäiset poimitut  mansikat. Luomuvadelman hinta on 24 €/kg tai 67 €/ 3 kg:n laatikko. Itsepoimien 12 €/kg. Ottawa-luomuvadelma on makea lajike. Luomuraparperia varsinkin alkukesästä, 5 €/ kg tai 3 €/ 500 g. Raparperi antaa sat...

Terveet elämäntavat ja mansikka!

  Hyvä kunto ja terveys mayhdollistaa monia mukavia asioita. Tässä Marika noin 10 päivän mittaisella pyöräreissulla. Tämänkertainen juttuni on hyvin omakohtainen. Esitänkin ensiksi kysymyksen; miksi terveet elintavat? Eikö se ole jonkinlaista hymistelyä eikä tällaisesta raavaan miehen pitäisi haastaa? Minun syntymästäni aikaa on kulunut n. 74 vuotta. Tässä iässä ainakin minulla lähestulkoon tärkein asia on toimintakyni ylläpitäminen ja säilyttäminen. Marika tarvitsee minua luomutilamme hoidossa ja varmaan muutoinkin. Lisäksi olen saanut syntymälahjan, että en oikein osaa olla toimettomana. Nautin liikunnasta ja pitkistä pyörälenkeistä, nautin luomutilamme töistä ja toivon, että voisin jatkaa näitä toimia mahdollisimman pitkään. Toisin kuin ehkä moni ajattellee, eliniänodotteeseemme perintötekijät vaikuttavat tutkimusten mukaan 15 - 30 %. Loppu riippuu elintavoista ja sitten on se sattuma, jolle ei myöskään voi mitään. Elintavoille voimme. Aamupuuro jossa Alentaja-margariinin lisäks...

Katsaus vuoteen 2024 osa 5

Syksyllä katse alkaa kääntymään seuraavaan vuoteen. Mansikoita olemme istuttaneet joka vuosi. Nyt keräsimme taimet omalta emotaimimaalta, istutimme ne istutuspikareihin ja kärräsimme taimikennostot varta vasten tekemällemme hiekkapedille. Koitimme järjestää kastelun mahdollisimman hienosumuisena. Osan kastelusysteemistä samme lahjoituksena hienolta naapuriltamme Paavolta. Taimet lähtivät kyllä hyvään kasvuun, mutta varsinainen koettelemus on tietenkin talvi. Tätä kirjoittaessani ulkona on lämpimän puolella ja taimia suojaava lumipeite on lähes sulannut pois. Ei auta kuin laittaa kädet ristiin ja toivoa parasta. Mielläni istuttaisimme kaikki tulevana keväänä.  Vadelmat opettivat että jäniksiltä kannattaa suojautua. Pensasmustikat ovat ilmesesti vielä halutuimpia rusakoiden herkkuna kuin vadelmat. Niinpä koko pensasmustikka-alue kierrettiin 1,5 m:n aidalla. Itse aitavärkki toki piti ostaa mutta tolpat ovat luomua, itse metsästä haettuja, kuorittuja ja lahonsuojaustakin yritetty ehdä ...