Siirry pääsisältöön

Karjanlantakompostin tekoa...

Vaikka kesä on ollut touhua täynnä ja sitä riittää pitkälle syksyyn, myös seuraava kesä on välillä mielessä. Ajatuksena on, että istuttaisimme seuraavan erän mansikkaa ensi kesän alussa. Syksyllä otamme tulevasta istutusalueesta maaperänäytteet analyysiä varten. Oletamme kuitenkin edellisten näytteiden perusteella, että revinteet ovat ainakin osin alhaiella tasolla. Siksi päätimme koittaa karjanlantakompostin tekoa.
Heinäpaaleja menossa kompostin pohjaan.

Karjanlannan varastoinnista on omat määräyksensä nykyisin, niinkuin arvata saattaa. Pellolla tällaisen kompostin saa tehdä vuodeksi edellytyksellä, että alle ajaa 20 cm turvetta ja peittää kompostin pressulla sekä hakee sille luvan. Tuo turve osoittautui ylivoimien vaikeaksi. Nuppi sellaista olisi maksanut n. 1000 euroa, joten aika kallis olisi kompostista tullut.  Saimme kuitenkin luvan käyttää yhden naapurimme tarpeettomaksi jäänyttä betonipohjaista rehusiiloa kompostointitarkoitukseen  ja pääsimme rakentamaan sitä.
Siinä sitä on sitäitteään! Marika sai rakot käsiinsä ahkerasta levittämisestä.

Tämä koko komposti on naapuriavun ja kierrätyksen varassa, mikä luomuviljelijöistä tuntuukin hyvältä. Kokeilemme rakentaa kompostia siten, että laitamme vuorotellen vanhaa heinää, vuosia paalissa lahonnutta, ja karjanlantaa.
Heinä, karjanlanta, heinä, karjanlanta,heinä...Jos teemme toisen kerran,
 ehkä hieman toinen tekniikka. Katsotaan ensiksi, miten tässä käy.


Heinän saimme joen toiselta puolen yhdeltä naapurilta ja karjanlannan läheiseltä karjatilalta. Sitten vain Valmetti ja talikot töihin. Ensiksi kerros heinäpaaleista purettua heinää, käsin talikolla lastaten ja toisessa päässä auman pohjalle levittäen. Sitten kolme kuormaa karjanlantaa, taasen kerros heinää ja toinen karjanlantakuorma. Tarkoitus on vielä laittaa päälle kerros heinää ja lopuksi ehkä pressu päälle. Lopun saakin sitten luoja ja pieneliöt hoitaa parhaanssa mukaan. Homma kävisi paljon helpommin, jos olisi etukuormaajallinen trahtori, mutta sitä odotellessa hoidetaan homma käsin.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemi...

Siitepölyn käyttö, miksi ja miten ?

Siitepölyn väri vaihtuu sen mukaan, mistä kasvista mehiläiset ovat sen keränneet. Suoritin mehiläistarhaajan tutkinnon vajaa 10 vuotta sitten Haapajärven maatalousoppilaitoksella opettajana hyvin kokenut luomutarhaaja. Jo tuolloin oli puhetta muistakin mehiläistuotteista kuin hunaja. Kävimme kuitenkin Marikan (Marika Kamps) kanssa Mehiläistarhaajan liiton koulutuksessa nimenomaan muiden tuotteiden, kuin hunajan suhteen. Päätimme kokeilla asiaa itsekkin. Nyt muutaman vuoden jälkeen olen hyvin vakuuttunut siitepölyn hyödyista ravintolisänä.  "Siitepölyä  on käytetty ravintolisänä jo pitkään. Sen käyttö lisää elinvoimaa ja virkeyttä, parantaa ruuansulatusta, lisää suorituskykyä urheilussa, auttaa pitämään muistia kunnossa, hidastaa ikääntymistä, parantaa anemiaa ja vähentää siitepölyallergian oireita siedätyshoidossa." Googlen hakutulosten kärjessä. Mehiläisen siitepöly sisältää yli 250 biologisesti aktiivista ainetta, kuten proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja, rasvahappoja, ...

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuole...