Siirry pääsisältöön

Karjanlantakompostin tekoa...

Vaikka kesä on ollut touhua täynnä ja sitä riittää pitkälle syksyyn, myös seuraava kesä on välillä mielessä. Ajatuksena on, että istuttaisimme seuraavan erän mansikkaa ensi kesän alussa. Syksyllä otamme tulevasta istutusalueesta maaperänäytteet analyysiä varten. Oletamme kuitenkin edellisten näytteiden perusteella, että revinteet ovat ainakin osin alhaiella tasolla. Siksi päätimme koittaa karjanlantakompostin tekoa.
Heinäpaaleja menossa kompostin pohjaan.

Karjanlannan varastoinnista on omat määräyksensä nykyisin, niinkuin arvata saattaa. Pellolla tällaisen kompostin saa tehdä vuodeksi edellytyksellä, että alle ajaa 20 cm turvetta ja peittää kompostin pressulla sekä hakee sille luvan. Tuo turve osoittautui ylivoimien vaikeaksi. Nuppi sellaista olisi maksanut n. 1000 euroa, joten aika kallis olisi kompostista tullut.  Saimme kuitenkin luvan käyttää yhden naapurimme tarpeettomaksi jäänyttä betonipohjaista rehusiiloa kompostointitarkoitukseen  ja pääsimme rakentamaan sitä.
Siinä sitä on sitäitteään! Marika sai rakot käsiinsä ahkerasta levittämisestä.

Tämä koko komposti on naapuriavun ja kierrätyksen varassa, mikä luomuviljelijöistä tuntuukin hyvältä. Kokeilemme rakentaa kompostia siten, että laitamme vuorotellen vanhaa heinää, vuosia paalissa lahonnutta, ja karjanlantaa.
Heinä, karjanlanta, heinä, karjanlanta,heinä...Jos teemme toisen kerran,
 ehkä hieman toinen tekniikka. Katsotaan ensiksi, miten tässä käy.


Heinän saimme joen toiselta puolen yhdeltä naapurilta ja karjanlannan läheiseltä karjatilalta. Sitten vain Valmetti ja talikot töihin. Ensiksi kerros heinäpaaleista purettua heinää, käsin talikolla lastaten ja toisessa päässä auman pohjalle levittäen. Sitten kolme kuormaa karjanlantaa, taasen kerros heinää ja toinen karjanlantakuorma. Tarkoitus on vielä laittaa päälle kerros heinää ja lopuksi ehkä pressu päälle. Lopun saakin sitten luoja ja pieneliöt hoitaa parhaanssa mukaan. Homma kävisi paljon helpommin, jos olisi etukuormaajallinen trahtori, mutta sitä odotellessa hoidetaan homma käsin.






Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raporttia tilan touhuista

  Vadelmapenkki 28.7.2023 Aioin sanoa, että olen ollut laiska kirjoittamaan blogia. Oikeastaan ei ole ollut kysymys laiskuudesta, kyllä koko ajan touhua on riittänyt. Nyt kuitenkin ajattelin kertoa hieman tämän kesän kulusta. Aloitan vaikka vadelmasta, koska sen kanssa työt keväällä alkoivat.  Tane tutkii tilannetta ennen leikkuuta. Huhtikuussa, kun lumet vielä olivat maassa, aloitin vadelman leikkauksen. Laikkasin kaikki vanhat versot pois ja harvensin kuluvan kesän satoversot  10 - 14 kpl metrille. Lopuksi asettelin vadelmat V-tuentaan. Näin kerrottuna kaikki mahtui kolmelle riville. Penkkiä on kuitenkin noin kilometrin verran, joten kyllä siinä aika monta tuntia takapuolta siirreltiin.  Leikkuujälkeä. Leikkaamisen jälkeen pääsin laittamaan ensimmäistä kertaa vadelmia V-tuentaan. Edellisellä vuonna jänikset lyhensivät kasvustoa niin paljon, että V-tuenta ai ollut mahdollista. Olin kuitenkin aidannut koko alueen syksyllä ja puput pysyivät pellolta poissa. Tässä vaiheessa kaikki näytti
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuolelle tervapapeeria l
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemiä saippuoita, huulirasvo
Lähetä kommentti
Lue lisää