Arvolan Luomutila

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemi...

  Siitepölyn keruulaatikoita alkukeväästä pesien edessä. Keruulaatikot ovat nuo keltaiset pesän alaosassa. Siitepölyn keräys alkaa keväällä, pajun kukinnan aikaan. Silloin tosin hyvin varovaisesti ja pesää vaihdellen, koska mehiläiset tarvitsevat siitepölyn ennen kaikkea itselleen uuden sukupolven kasvattamiseen. Siitepöly on juuri se ravinne, jota sikiöt tarvitsevat kasvaakseen. Se sisältää kaikki animohapot (Protreiinit) joita mehiläisvauva tarvitsee kasvaakseen. Lisäksi siinä on kaikki muut vitamiinit, kivennäisaineet ja ravinteet, jota uusi elämä tarvitsee. Keräimet ovat mehiläispesän kulkuaukon edesä. Niissä on reikälevy, jonka läpi lennolta palaavat mehiläiset menevät pesään. Mehiläiset keräävät siitepölyn kukista palleroimalla pölyn meden kanssa pieniksi palloiksi, joita ne kuljettavat takajaloissaan, niisä olevissa siitepölyvasuissa. Kun ne pujottautuvat keräimen läpi, osa palleroista putoaa jaloista ja päätyy keräimen alaosassa olevaan säiliöön.   Kesän mittaan k...

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuole...

Viime kesän luomutilamme satoa on vielä jäljellä.  -Luomumansikkaa pakasteina -Luomuvadelmaa pakasteena Ensiluokkaista luomuvadelmaa pakasteena - Luomuvadelmahilloa ja luomumansikkahilloa! Luomuvadelmahillo Luomuvadelmahillo (ja mansikkahillo)  on tehty käyttäen sokerin sijasta hunajaa, n. 40% hillon painosta. Säilöntäaineeton, ainoastaan hieman pektiiniä ja hiven luomusitruunan mehua. Jos joku ei tiedä, pektiini on hyytelöitymisaine, jota saadaan mm omenan tai sitruunan kuoresta. Tätä uskallan kehua, hillo on taivaallista, jos ruoasta näin voi sanoa.  - Mehiläistuotteista löytyy luomuhunajaa ja -siitepölyä.  1*450 g =  9 €,  2*450 g  = 17 €, 10*450g = 80 € Rekot;       Raahe - Liminka - Oulu,   9.3.2023                    Oulainen - Ylivieska          14.3.2023 Luomummessut Helsinki, Messuhalli;              ...

  Mietin, mitä tuohon otsikkoon kirjoittaisin. Enhän ajattele, että mikään yksittäinen ravintoaine olisi kaikenkattava tai että ilman sitä emme pärjäisi. Toisaalta yhtä selvää on, että on olemassa elimistöllemme ja jopa mielellemme haitallisia ravintoaineita ja sitten on sellaisia, jotka ovat edullisia hyvinvoinnillemme. Tässä luokittelussa nimeäisin mehiläisen keräämän siitepölyn erittäin edulliseksi . Siitepölyn väri vaihtelee sen mukaan mistä kasveista se on kerätty. Kasvilajikkeet puolestaan vaihtuvat sen mukaan, mihin aikaan kesästä siitepöly on kerätty. (kuva Ahti Auno) Mehiläisellä on takajaloissaan siitepölyvasu, johon se kerää pälyä ja kuljettaa pesään. Pesässä työuransa alkuvaiheessa olevat työläismehiläiset pakkaavat siitepölyn kennoihin, jossa tapahttuu maitohappokäymistä. Muutaman päivän jälkeen siitepäly, jota nyt nimitetään pergaksi, eli mehiläisleiväksi, on valmista tarjoiltavaksi kasvaville mehiläistoukille ravinnoksi. Myös pergaa on myytävänä ravinnoksi, mutta se ...

Mehiläisten keräämä siiteoöly on usein sekoitus monien  kasvien kukista. On se aika vuodesta, jolloin olemme tavallistakin alttiimpia erilaisille infektioille. Kunnon flunssa tai influenssa ei ole mieltä ylentävä kokemus ja kunto saattaa olla perusterveelläkin pari viikkoa tavanomaista heikompi. Säännöllistä liikuntaa harrastavat tietävät, että flunssan jälkeen vie usein kuukaudenkin, ennen kuin kunto on flunssaa edeltänyttä aikaa vastaavalla tasolla. Siksi jokainen vältetty sairaus on etu.   Katselin äskettäin YLE Arenassa olevan dokumentin, "Voiko vastustuskykyyn vaikuttaa" ja totesin että kyllä voi! Meillä jokaisella on hyvinkin monimutkainen kehoa suojeleva järjestelmä joka muodostaa sairauksia ja tulehduksia vastaan puolustusrintaman. Tekemisillämme on suuri merkitys, niin hyvässä kuin pahassakin tämän vastustuskyvyn ylläpitämisessä ja sen kyvyssa kamppailla tulehduksen aiheuttajia vastaan.    Vasta-aineita lisääviä tekijöitä on mm. liikunta (ei kuitenkaan äärim...