Arvolan Luomutila

  Mehiläistarhaus alkoi meillä aluksi pelkkänä harrastuksena. Verrattuna pesien määrään, kyseessä on edelleenkin harrastus. Kouluttajamme Haapajärven maatalousoppilaitoksella, pitkäaiainen luomutarhaaja Kaija Tunkkari, kertoi käyneensä vierailulla yrittäjillä, joilla oli yli 5000 pesää!.  Mutta meidän omasta näkökulmasta tarhaus on ammattimaista. Ensikin toimimme luomuehtojen mukaisesti. Toiseksi tarhaus tukee vahvasti meidän marjanviljelyä ja myös sen luomuviljelyä. Ja kolmanneksi, tarhaus on osa sitä taloudellista toimintaa, jonka tavoitteena olis työllistää ympärivuotisesti ja täysipäiväisesti ainakin yksi henkilö ja sesonkiaikoina vielä monta muuta.  Hunajaa lähdössä nautittavaksi! Meillä pesien määrä on pieni eikä niitä ole tarkoitus kovin suureksi kasvattaakkaan. Siksi hoitotöihin ei voi satsata kalliita laitteita eikä siten saavuttaa suuren tuotannon etuja. Sekä kesäinen hoito että hunajan ja siitepölun käsittely on työtä vaativaa ja käsityövaltaista. Jopa hunajali...

  Frigo-taimen istutus menossa. Marika on paljon joutuisampi  kuin minä tässä hommassa.  Tänä keväänä pääsimme istutushommiin aikaisemmin kuin viime keväänä. Penkkien teko sujui paljon sujuvammin, olihan sitä jo kertaalleen harjoiteltu. Myös vuoden viherkesannoinnissa ollut maa on kuohkeampaa ja penkkien teko oli sitenkin helpompaa. Nämä frigotaimet tulevat selkeästi aikaisemmin maahan kuin viime keväänä. Jos kasvu etenee samaan malliin, voisimme odottaa elokuussa jopa hieman satoa tästä erästä. Tasoittelin penkkien välit ja kylvän vielä monivuotisen viherlannoitusseoksen riviväleihin. Ensi viikon alussa on tulossa seuraava erä luomu-frigotaimia. Viimeinen erä onkin sitten pottitaimia. Istutusjärjestys on eri kuin viime keväänä. Silloin istutimme pottitaimet ensiksi ja frigot viimeiseksi. Ehkä tämä kesä näyttää, kumpia kannatta jatkossa käyttää. Muutama kukka viime kesän istutuksissa jo näkyi, mutta varsinainen kukinta on vielä edessä. Onneksi, koska ensi yöksikkin on luv...

  Jatkan hieman edellisessä potsauksessani kertomasta mehiläisten talveutuksesta. Tietenkin kerron vain omasta puolestani ja olen vielä varsin kokematon tarhaaja. Viimeksi päädyin marraskuussa antamaani toiseen Verroa-punkin torjuntaan. Tämän jälkeen mehiläiset ovat paljolti oman onnensa nojassa.  Tämä on se talven jälkeen odotetuin kukka mehiläisille! Mehiläiset eivät ole horroksessa vaan syövät ja liikkuvat koko talven. Talveutusosaston eriste on varsin ohut ja pääasiallinen syy, miten nämä pienet pörriäiset säilyvät hengissä talven läpi, on talvipallo. Kun syystalvesta ilmat kylmenevät, mehiläiset menevät tiiviiseen palloon ja lämmittävät näin toisiaan. Asiaa tutkineet kertovat, että ne vaihtavat paikkaa pallon sisäosien ja ulkoreunan välillä, jotta pitkään ulkolaidalla oleskelu ei koituisi kohtalokkaaksi. Silti mehiläisiä kuolee jonkin verran koko ajan. Toivoa sopii, että niitä olisi keväällä tarpeeksi käynnistämään uuden sukupolven kasvatuksen. Tämä kuva on edelliseltä ta...

Kimalaisista talvehtii vain kuningatar. Siten, js keväällä tapat kimalaisen niin koko suku tämän kuningattaren osalta jää syntymättä. Mehiläisillä kuningattaren lisäksi talvehtii koko joukko  työläisiä. Vahvassa pesässä kesällä työläisiä voi olla 50 000, mutta talvella vähemmän. Kun syksy etenee, työläiset ajavat ennen talvea  kuhnurit ulos pesästä syömästä talviruokaa ja siten kuhnureilla on kova kohtalo.  Kuvan pesissä valkeat ruokintalaatikot ovat  vihreiden pesäosastojen päällä. Jos kesä on hyvä, pesässä on elokuun alussa 1-2 osastoa emolle munintaa varten ja 3-4 hunajaosastoa. Minulla ei neljää ole koskaan ollut eikä viime kesänä juuri kolmeakaan. Siis torni jossa on 5 osastoa päällekkäin. Otan hunajaosastot pois sanotaan elokuun 7. päivään mennessä. Minä talveutan  mehiläiset nyt yhdellä osastolla ja siirsin emon alimmaiseen osastoon heinäkuun puolen välin paikkeilla, että toisessa osastossa olevat uudet työläiset ehtivät kuoriutua.  Tässä vaiheessa h...

  Talvi on jo paremmalla puolella. Lunta maassa ja päivä jatkuu vähitellen kiihtyvällä tahdilla. Minä olen kärsinyt toisinaan jopa aika paljon kaamoksesta. Kevät on siksi ollut vuoden parasta aikaa koska valon määrä lisääntyy. Nykyisin olen kyllä päässyt asian suhteen aika lailla helpommalla koska liikun. Liikkuminen helpottaa kaamoksesta kärsivien oireita. Tätä kirjoittelen sunnuntaiaamupäivällä klo 11:00 ja olen reippaan 20. minuutin joka-aamuisen jumppani tehnyt ja reppu on jo pakattu kuntosalikäyntiä varten. Luomutilan hoito on tällä hetkellä sellaisessa suvantovaiheessa. Olen jonkin aikaa katsellut mehiläistarhauksen kaluston perään. Tarkoitus on edelleenkin lisätä pesämäärää ja löytää kesällä ehkä yksi uusi tarhanpaikka. Luomuehtojen mukaan se pesäkalusto jossa mehiläiset talveutetaan, tulee olla sisäosiltaan käsittelemätöntä puuta. Toistaiseksi olen ostanut puiset laatikot ja maalannut ne ulkoapäin. Mutta pesäkalustoon kuuluu paljon muutakin.  Lingottuja hunajalaatikoit...