Siirry pääsisältöön

Arvolan tilan mehiläistarhaus.

 Mehiläistarhaus alkoi meillä aluksi pelkkänä harrastuksena. Verrattuna pesien määrään, kyseessä on edelleenkin harrastus. Kouluttajamme Haapajärven maatalousoppilaitoksella, pitkäaiainen luomutarhaaja Kaija Tunkkari, kertoi käyneensä vierailulla yrittäjillä, joilla oli yli 5000 pesää!.  Mutta meidän omasta näkökulmasta tarhaus on ammattimaista. Ensikin toimimme luomuehtojen mukaisesti. Toiseksi tarhaus tukee vahvasti meidän marjanviljelyä ja myös sen luomuviljelyä. Ja kolmanneksi, tarhaus on osa sitä taloudellista toimintaa, jonka tavoitteena olis työllistää ympärivuotisesti ja täysipäiväisesti ainakin yksi henkilö ja sesonkiaikoina vielä monta muuta. 

Hunajaa lähdössä nautittavaksi!


Meillä pesien määrä on pieni eikä niitä ole tarkoitus kovin suureksi kasvattaakkaan. Siksi hoitotöihin ei voi satsata kalliita laitteita eikä siten saavuttaa suuren tuotannon etuja. Sekä kesäinen hoito että hunajan ja siitepölun käsittely on työtä vaativaa ja käsityövaltaista. Jopa hunajalinko on vielä käsikäyttöinen. Se toki on haaveissa muuttaa moottorikäyttöiseksi jos sopivaan hintaan löytyy. Käsityöstä taitaa toki olla etujakin. Jokainen kehä niin kesällä pesillä, kuin linkouksesakin tulee tarkasteltua huolella. Vanhat kehät menevät sulatukseen ja ne, joissa on propolista (siitepölyä) tulee eriteltyä jotta ne voidaan antaa keväällä pesiin. 

Siinä raaka-aineet herkullisen inkiväärijuoman tekoon.


Mehiläiset ovat marjasatomme pölyttäjiä. Toki ne ovat niin vieraanvaraisia, että pölyttävät naapuriemme marjapensaat, omenapuut, mustikat ja puolukat... noin kolmen kilometrin säteellä pesistä. Se tekee noin 30 km2 (neliökilometriä). Lisäksi mehiläiset attavat luomutoiminnassamme harmaahomeen torjunnassa. Ne levittävät meden- ja siitepölynhakureissuillaan mansikan kukkiin luonnonmukaista harmaahomeentorjunta-ainetta, joka sekin on itse asiassa jonkinlainen sieni. 

Ainaa ei kaikki mene niin  kuin toivotaan. Kesämyrsky kaatoi koko joukon pesiä. Tässä osa jo osittain korjattuna. Naapureille samainen myrsky aiheutti paljon isompia vahinkoja.


Hunaja on ollut kautta tunnetun historian yksi ehkä arvostetuimmista ja tavoitelluimmista ravintoaineista. Sillä on ravintoarvojensa lisäksi monia erinomaisia ominaisuuksia, joita on vaikea riittävästi ylistää. Se toimii allergian siedätysaineena, vähentää tulehduksia ja lisää vastustuskykyä. Nykyisistä hoitoa vaatiivista sairauksiista jo yli puolet ovat ns. elintapasairauksia, joiden takana on elimitössä jylläävä hiljainen tulehdus. Hunaja ja siitepäly, kumpikin vähentää hiljaista tulehdusta. Lisäksi niiden käyttäminen tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Suomalainen hunaja kaikenkaikkiaan on suhteellisen puhtaasta luonnosta kerättyä. Henkilökohtainen toiveeni olisi, että luomuviljely lisääntyisi edelleen, jotta torjunta-aineiden käyttö vähenisi kokonaisuudessaan. Sen asian päättää viime kädessä kuluttajat, eli ostospäätöksillä kaupassa päätämme viime kädessä mitä maassamme tuotetaan.

Siitepölyn käsittelykin on käsityövaltaista. Kuivauksen jälkeen 
siitepöly seulotaan ja pakataan käsin.


Olemme keränneet pari kesää siitepölyä talteen. Luonto on keksinyt ihmeellisen ratkaisun kukkivien kasvien lisääntymiseen. Kukkiin herkullisen meden pölyttävin hyönteisten ravinnoksi ja siitepölyn, joka sisältää kaikki tarvittavat ravinteet mehiläisten uusien sukupolvien kasvattamiseen. Jostain ihmeellisestä syystä niissä on vielä antibakteerisia ominaisuuksia, jotta niiden säilyvyyskin on uskomattoman hyvä. Itse olen siitepölyfani ja käytän sitä joka päivä. En usko minkään aineen tuovan kaikkiin  asioihin onnea ja autuutta, mutta sen uskon, että siitepöly on yksi parhaimmista ravintoaineista osana monipuolista ja terveellistä ruokavaliota.

,






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsaus vuoteen 2024

Satovuoteen valmistautuminen alkaa käytännön toimien osalta edellisenä kesänä. Oikeastaan mietimme maankäyttä paljon pidemmän aikaa eteenpäin, mutta konkreettisten toimien osalta edellinen kesä on tärkeä.  Kesälle 24 päätimme kokeia omaa taimikasvatusta ja keräsimme kaikkiaan 8000 pistokasta. Syynä tähän ennenkaikkea se, että saimme ulkolaisista taimista mustalaikku-nimsen sieniaudin ja jouduimme hävittämään koko istutusalan.    Allaolevat taimet  eivät ole itse keräämiä, vaan kevään 24 istutuksiin ostettuja.  Ensimmäinen yrityksemme kasvattaa itse istutustaimemme, Toinen asia, mitä mietimme, oli pensasmustikan viljelykokeilu. Rieska-leaderilla oli avustusrahaa, jonka ajattelimme sopivan täsmälleen tällaiseen kokeiluun. Anomuksemme menikin paikallisesti läp, mutta ELY-keskus torppasi sen. Olen jokseenkin varma, että missä tahansa muussa EU-maassa se olisi mennyt läpi. Olemme tulleet siihen tulokseen, että mitkään yritystuet eivät koske maanviljelyä. Mutta joka t...

Katsaus vuoteen 2024, osa 3

  Keväällä 2024 meillä oli mahdollisuus apuun ja Harri oli meillä traktorimiehenä kuukauden ajan. Kastelujärjestelmässä oli niin paljon työtä, että apu oli tarpeen. Ne maat, joilla ei ole marjoja, kylvetään  muutoin ajatellen maanparannusta. Jos seuraavana keväänä on tarkoitus istuttaa mansikkaa tai jotain muuta, sitten yksivuotinen viherlannoitusseos tai kauraa. Jos tiedossa on, että seuraavaan marjanistutikseen on pidempi aika, sitten kyseeseen voi tulla monivuotinen viherlannoitusseos. Olemme kantapään kautta oppineet, että monivuotisen viherlannoituksen jälkeen pelto on muokkauksen jälkeen niin turppainen, että penkkien teko on erittäin vaikeaa.  Harri korjailee "Hitec"-karhiamme. Kauraa meillä on ollut jo useampana vuotena. Pääsimme toki aluksi kovinkin helpolla, kun naapurimme Tomi pui ja kuivasi kauran meille ja syötimme ne kanoille. -23 sitten puimme ihan oikeasti ja kuivasimme sekä myimme sen Ylivieskaan. Kustannukset ylittivät tuotot, niinpä nyt kaura on pelkäst...

Katsaus vuoteen 2024 osa 5

Syksyllä katse alkaa kääntymään seuraavaan vuoteen. Mansikoita olemme istuttaneet joka vuosi. Nyt keräsimme taimet omalta emotaimimaalta, istutimme ne istutuspikareihin ja kärräsimme taimikennostot varta vasten tekemällemme hiekkapedille. Koitimme järjestää kastelun mahdollisimman hienosumuisena. Osan kastelusysteemistä samme lahjoituksena hienolta naapuriltamme Paavolta. Taimet lähtivät kyllä hyvään kasvuun, mutta varsinainen koettelemus on tietenkin talvi. Tätä kirjoittaessani ulkona on lämpimän puolella ja taimia suojaava lumipeite on lähes sulannut pois. Ei auta kuin laittaa kädet ristiin ja toivoa parasta. Mielläni istuttaisimme kaikki tulevana keväänä.  Vadelmat opettivat että jäniksiltä kannattaa suojautua. Pensasmustikat ovat ilmesesti vielä halutuimpia rusakoiden herkkuna kuin vadelmat. Niinpä koko pensasmustikka-alue kierrettiin 1,5 m:n aidalla. Itse aitavärkki toki piti ostaa mutta tolpat ovat luomua, itse metsästä haettuja, kuorittuja ja lahonsuojaustakin yritetty ehdä ...