Siirry pääsisältöön

Vadelmapenkin aitaus...

Vadelmapenkkeihin pitäisi asentaa tukikepit joiden väliin pingoitetaan lanka. Olemme ajatelleet tehdä ns. V-tuennan, joita varten näitä tolppia olen värännyt.  Kevättalvella tein metsänhoititöitä anoppini metsässä ja valitsin riu-uista sopivaa tolppavärkkiä. Sen jälkeen kuorin niitä ja loppukeväällä ystäväni Pekka kävi kaverinani teroittamassa tolppien kärkiä. Ne  noin 400 tolppaa ovat kuivanneet pinossa kesän ja ovat aika keveitä. Nyt oli jatkokäsittelyn aika.  
Tässä niitä penkkejä on, joihin pitäisi tukiaita tehdä. Itse vadelmat ovat vielä pieniä.
 Viherlannoitusseos alkaa pikkuhiljaa kasvamaan penkkien väliin. 
Roskat tosin nopeimmin.


Luonnon puiset tolpat sopivat mieletämme luomutilalle painekyllästettyjen sijaan. Koska vadelman  tuotantoaika kirjallisuuden mukaan on 10 vuotta, olisi suotavaa, että tolpat kestäisivät sen aikaa. Siksi koitan käyttää perinteistä kyllästystä, eli hiillostaa tolppien päät. Nyt tuli käyttöä sille puusilpulle, jota syntyi tolppien teroituksessa. Olivat alkukesän kuivaamassa katoksessa.  


Nuotin kanssa piti kiirettä, että ehti pyöritellä tolppia
 ja poistaa ennen kuin paloivat liikaa.


Teimme harkoita nuotioalustan ja kuivaa haketta sissälle. Järjestely oli yllättävän hyvä ja hiillostettua tolppaa syntyi pikavauhtia. Piti vain olla tarkkana, että ehtivät sammua kunnolla ennen pinoon laittoa. Olisi mahtanut harmittaa, jos koko tolppakasa olisi syttynyt tuleen.  

Pino siirtyi toiseen paikkaan, nyt kärjet hiillostettuna. 


Seuraava vaihe olisi alkaa paaluttaa  tolppia penkkeihin. Olen nähnyt V-tuentaa valokuvassa, en käytännössä. Minua kiinnostaisi kovasti mittatieto; kuinka leveälle langat, mitä lankaa, mistä, miten korkealle langat ja millaiset tuentatolppien välit. Sekä V-väli että V-välien keskinäinen etäisyys. Jos joku kokenyt vadelmanviljelijä lukee tätä, neuvot tai kokemus kelpaisi. Otetaan kiitollisuudella vastaan.   




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsaus vuoteen 2024

Satovuoteen valmistautuminen alkaa käytännön toimien osalta edellisenä kesänä. Oikeastaan mietimme maankäyttä paljon pidemmän aikaa eteenpäin, mutta konkreettisten toimien osalta edellinen kesä on tärkeä.  Kesälle 24 päätimme kokeia omaa taimikasvatusta ja keräsimme kaikkiaan 8000 pistokasta. Syynä tähän ennenkaikkea se, että saimme ulkolaisista taimista mustalaikku-nimsen sieniaudin ja jouduimme hävittämään koko istutusalan.    Allaolevat taimet  eivät ole itse keräämiä, vaan kevään 24 istutuksiin ostettuja.  Ensimmäinen yrityksemme kasvattaa itse istutustaimemme, Toinen asia, mitä mietimme, oli pensasmustikan viljelykokeilu. Rieska-leaderilla oli avustusrahaa, jonka ajattelimme sopivan täsmälleen tällaiseen kokeiluun. Anomuksemme menikin paikallisesti läp, mutta ELY-keskus torppasi sen. Olen jokseenkin varma, että missä tahansa muussa EU-maassa se olisi mennyt läpi. Olemme tulleet siihen tulokseen, että mitkään yritystuet eivät koske maanviljelyä. Mutta joka t...

Katsaus vuoteen 2024, osa 3

  Keväällä 2024 meillä oli mahdollisuus apuun ja Harri oli meillä traktorimiehenä kuukauden ajan. Kastelujärjestelmässä oli niin paljon työtä, että apu oli tarpeen. Ne maat, joilla ei ole marjoja, kylvetään  muutoin ajatellen maanparannusta. Jos seuraavana keväänä on tarkoitus istuttaa mansikkaa tai jotain muuta, sitten yksivuotinen viherlannoitusseos tai kauraa. Jos tiedossa on, että seuraavaan marjanistutikseen on pidempi aika, sitten kyseeseen voi tulla monivuotinen viherlannoitusseos. Olemme kantapään kautta oppineet, että monivuotisen viherlannoituksen jälkeen pelto on muokkauksen jälkeen niin turppainen, että penkkien teko on erittäin vaikeaa.  Harri korjailee "Hitec"-karhiamme. Kauraa meillä on ollut jo useampana vuotena. Pääsimme toki aluksi kovinkin helpolla, kun naapurimme Tomi pui ja kuivasi kauran meille ja syötimme ne kanoille. -23 sitten puimme ihan oikeasti ja kuivasimme sekä myimme sen Ylivieskaan. Kustannukset ylittivät tuotot, niinpä nyt kaura on pelkäst...

Katsaus vuoteen 2024 osa 5

Syksyllä katse alkaa kääntymään seuraavaan vuoteen. Mansikoita olemme istuttaneet joka vuosi. Nyt keräsimme taimet omalta emotaimimaalta, istutimme ne istutuspikareihin ja kärräsimme taimikennostot varta vasten tekemällemme hiekkapedille. Koitimme järjestää kastelun mahdollisimman hienosumuisena. Osan kastelusysteemistä samme lahjoituksena hienolta naapuriltamme Paavolta. Taimet lähtivät kyllä hyvään kasvuun, mutta varsinainen koettelemus on tietenkin talvi. Tätä kirjoittaessani ulkona on lämpimän puolella ja taimia suojaava lumipeite on lähes sulannut pois. Ei auta kuin laittaa kädet ristiin ja toivoa parasta. Mielläni istuttaisimme kaikki tulevana keväänä.  Vadelmat opettivat että jäniksiltä kannattaa suojautua. Pensasmustikat ovat ilmesesti vielä halutuimpia rusakoiden herkkuna kuin vadelmat. Niinpä koko pensasmustikka-alue kierrettiin 1,5 m:n aidalla. Itse aitavärkki toki piti ostaa mutta tolpat ovat luomua, itse metsästä haettuja, kuorittuja ja lahonsuojaustakin yritetty ehdä ...