Siirry pääsisältöön

Mansikan syyshoitoa...

 Istutimme kesäkuun alussa ensiksi paakkutaimia ja juhannusviikolla frigotaimia. Huolimatta frigotaimien hyvinkin epäilyttävästä ulkomuodosta, ne kirivätkin paakkutaimista edelle ja antoivatpa hieman mansikoitakin. Tämä mansikanviljelijäksi opiskelu on tässä välissä edennyt sen verran, että ymmärsin rönsyjen leikkaustarpeen. Olin elänyt siinä uskossa, että loppusyksy on van huilailua, mutta toisin kävi.



Mansikat tekevät eniten rönsyjä ensimmäisenä vuotena.

Olen nyt kontannut lähes koko mansikkamaan läpi, perkannut roskia ja leikannut rönsyjä. Luin jostakin tutkimuksesta, että syksyineen rönsyjen leikkaus lisää huomattavasti satoa. Toosin siinä tutkimuksessa josta luin, rönsyt oli leikattu kolmeen kertaan. Olen tyytyväinen, että saan yhteen kertaan leikattua. Jos ensi kevään istutussuunnitelmamme tooteutuvat, tarvitsen ehkä apua tähän hommaan.

Työnjohtaja  (Tane) tarkistaa rönsyjen leikkaustulosta.

Rönsyjen leikkauksen lisäksi olen ajellut penkkien välejä jo monta kertaa ruohonleikkurilla. Siinä tullee monta askelta. Laskeskelin, että suuruusluokkaa 10 km yksi leikkaus koko alalta. Tuleepahan sellaista hyötyliikuntaa. Mansikkamaalla olo on ollut sekä minulle että Tanelle mielenkiintoista luonnon seuraamisen suhteen. Kurkieen muutoreitti kulkee näiltä paikkein ja niitä näkyi pelloilla ja lähtöpuuhissa laumoittain. On ollut hanhia ja ennen kaikkea joutsenia. Joutsenet kokoontuvat lähipelloille ja tuohon aivan meidän kohdalle joelle. Tane suorittaa ahkerasti ilmavalvontaa aina kun ilmatilaloukkauksia tapahtuu.


Edelleenkin frigotaimet tuottavat sen verran
 mansikkaa, että pakastimeen ei ole tarvinnut kajota.

                                       Jokin aikaa sitten oli kovat sateet ja Pyhäjoki oli tulvakorkeudessa. Nyt  kuitenkin vaikutti siltä, että mansikat tarvitsivat hieman vettä. Tulva oli vienyt pumppaamon ponttoonirakenteen rannalle, joten täytyi käydä hieman uimasillaan, jotta sai imuputken taasen oikeaan paikkan. Laitoin tihkukastelun päälle, mutta kyllä se taitaa nyt olla viimeinen kerta tälle syksylle. Edelleenkin mansikan viljelyn opiskelusta, eikaisemmin mainitussa tutkimuksessa väitettiin, että syyskuu on mansikan viljelyn tärkein kuukausi. Silloin muodostuvat seuraavan kevään kukka-aiheet.

Tulvan tuoma!

Ahtin viemä!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesän -25 marjatilauksia tilauksia vastaanotetaan

  Mansikan itsepoimintaa Arvolan luomutilalla. Satokauden -24 marjoja on vielä jäljellä lähinnä mansikoita ja hieman vadelmaa. Luomuvaelmaa toimitimme erän Ylivieskan Prismaan pakasteena. Luomumansikkapakastetta löytyy Oulaisisa Sarin kalusteen kellarikirppiksen pakasteesta.  Otamme vastaan taas marjatilauksia mansikoille ja vadelmille. Alkukesästä voi myös käydä  hakemassa luomuraparperia. Varauksia voi tehdä sähköpostilla, arvolantila.matkaniva(at) gmail.com, whatsapp:illa 044 214 1034 tai 050 5511303 tai tekstiviestillä. Varauksiin aina oma puhelinnumero ja nimi.   Luomumansikan hinta alustavasti ensi kesälle on itse poimien 8 €/ kg ja valmiiksi poimittuna 13 €/ kg tai 48 €/ 4:n laatikko.  Kuva on viime vuodeta kesäkuun lopusta ensimmäiset poimitut  mansikat. Luomuvadelman hinta on 24 €/kg tai 67 €/ 3 kg:n laatikko. Itsepoimien 12 €/kg. Ottawa-luomuvadelma on makea lajike. Luomuraparperia varsinkin alkukesästä, 5 €/ kg tai 3 €/ 500 g. Raparperi antaa sat...

Terveet elämäntavat ja mansikka!

  Hyvä kunto ja terveys mayhdollistaa monia mukavia asioita. Tässä Marika noin 10 päivän mittaisella pyöräreissulla. Tämänkertainen juttuni on hyvin omakohtainen. Esitänkin ensiksi kysymyksen; miksi terveet elintavat? Eikö se ole jonkinlaista hymistelyä eikä tällaisesta raavaan miehen pitäisi haastaa? Minun syntymästäni aikaa on kulunut n. 74 vuotta. Tässä iässä ainakin minulla lähestulkoon tärkein asia on toimintakyni ylläpitäminen ja säilyttäminen. Marika tarvitsee minua luomutilamme hoidossa ja varmaan muutoinkin. Lisäksi olen saanut syntymälahjan, että en oikein osaa olla toimettomana. Nautin liikunnasta ja pitkistä pyörälenkeistä, nautin luomutilamme töistä ja toivon, että voisin jatkaa näitä toimia mahdollisimman pitkään. Toisin kuin ehkä moni ajattellee, eliniänodotteeseemme perintötekijät vaikuttavat tutkimusten mukaan 15 - 30 %. Loppu riippuu elintavoista ja sitten on se sattuma, jolle ei myöskään voi mitään. Elintavoille voimme. Aamupuuro jossa Alentaja-margariinin lisäks...

Vadelmapenkin aitaus...

Vadelmapenkkeihin pitäisi asentaa tukikepit joiden väliin pingoitetaan lanka. Olemme ajatelleet tehdä ns. V-tuennan, joita varten näitä tolppia olen värännyt.   Kevättalvella tein metsänhoititöitä anoppini metsässä ja valitsin riu-uista sopivaa tolppavärkkiä. Sen jälkeen kuorin niitä ja loppukeväällä ystäväni Pekka kävi kaverinani teroittamassa tolppien kärkiä. Ne  noin 400 tolppaa ovat kuivanneet pinossa kesän ja ovat aika keveitä. Nyt oli jatkokäsittelyn aika.   Tässä niitä penkkejä on, joihin pitäisi tukiaita tehdä. Itse vadelmat ovat vielä pieniä.  Viherlannoitusseos alkaa pikkuhiljaa kasvamaan penkkien väliin.  Roskat tosin nopeimmin. Luonnon puiset tolpat sopivat mieletämme luomutilalle painekyllästettyjen sijaan. Koska vadelman  tuotantoaika kirjallisuuden mukaan on 10 vuotta, olisi suotavaa, että tolpat kestäisivät sen aikaa. Siksi koitan käyttää perinteistä kyllästystä, eli hiillostaa tolppien päät. Nyt tuli käyttöä sille puusilpulle, jot...