Siirry pääsisältöön

Koettelee vaan ei .....

 

Keväällä istutettu Korona saa lähteä !

Istutimme keväällä viherlannoituksella olleelle alueelle 18 000 mansikantaime, kahta eri lajiketta Koronaa ja Malviinaa. Luomutaimet toimitti meille suomalainen puutarha, joka tuo ne maahan hollannista, ns. frigotaimia. Frigot ovat paljasjuurisia, talven pakkasessa säilytettyjä taimia, joita olemme käyttäneet aikaisemminkin.


Taimien kasvuunlähtö tapahtui hyvin, tai oikeastaan erinomaisesti. Niitä kasteltiin, penkkien väliin kylvettiin luomunurmiseos, ja penkkien välejä leikattiin. Niinpä syyskesästä pelloilla oli vahva ja hyvältä näyttävä taimisto ja frigotaimien tapaan ne kukkivat hieman ja antoivat mansikkaa, hyvänmakuista. Kaikki näytti olevan kunnossa ja ensi kesäksi oli odotettavissa merkittävä tuotantoalan kasvu. Usean vuoden alkuinvestointien jälkeen mahdollisuus päästä ensi kerran plussan puolelle.


Eräänä elokuun päivänä Marika käveli pellolta hitain askelin  mansikkakoppa kädessään ja istahti keittiöjakkarelle mansikka kädessään selailemaan netistä mansikan kuvia. Hetken päästä hän sanoi, että meillä taitaa olla ongelmia. Hänen mielestään mansikassa oli hometauti, mustalaikku, joka on ruokaviraston määritelmän mukaan laatutuhoaja. Asian käsittämiseen ainakin minulta meni aikaa, semminkin, kun olimme ostaneet luomutaimia varustetuna EU:n virallisella kasvipassilla. 


Alkuun taudin sastuttamia taimia löytyi vai Malviinasta, mutta sittemmin saimme todeta, että  kyllä niitä oli koko alueella. Keskustelimme asiasta ruokaviraston ja Pro Agrian asiantuntijoiden kanssa. Lähetimme näytteet Helsinkiin kasvilaboratoorioon asian varmistamiseksi. Ja asia varmistui. Asiantuntijoiden ohje oli poistaa taudin saastuttama kasvimassa, kompostoida tai haudata se. Sen jälkeen täytyy tietenkin poistaa penkkien muovit ja kastelujärjestelmä. Hometaudista eroon pääsemiseksi alue saatetaan kasvipeitteiseksi kahdeksi vuodeksi, jolloin sinne pitäisi olla turvallista jälleen istuttaa mansikkaa.

Hieman on kestänyt totuttautua ajatukseen, että keväällä ostamamme taimet, muovit ja kastelujärjestelmä pitää repiä pois. Se työ, mikä penkkien tekoon ja istutuksiin tehtiin.... se työ mikä näiden 18000 taimen poistaminen vaatii... ja aika monta työtuntia, ennen kuin peltoon taas voidaan istuttaa mansikkaa. Omalta osaltani  tuntuu kuitenkin, että olen asian hyväksynyt ja tehdään se, mitä voidaan. Jos ilmat sallivat eikä muita ongelmia ilmaannu, meillä on kuitenkin ensi kesänä se mansikkamaa  tuottamassa, mikä oli viime kesänäkin.  Tämä viivästyttää tilamme kehittämistä parilla, kolmella vuodella, mutta mikäli asia jää tähän, ei se vielä  sitä kaada. 


Kirjoittelin tämän blogin, ettei tarvitse ihmetellä että olemmeko tulleet hulluksi kun revimme mansikoita irti. Työnhän näkee ohikulkijat. Mitä mansikoihin tulee, viime kesän satoa on vielä muutama sata kiloa pakastimissa. Jos oma pakastin alkaa tyhjenemään marjoista, meiltä voi kysyä. 







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsaus vuoteen 2024

Satovuoteen valmistautuminen alkaa käytännön toimien osalta edellisenä kesänä. Oikeastaan mietimme maankäyttä paljon pidemmän aikaa eteenpäin, mutta konkreettisten toimien osalta edellinen kesä on tärkeä.  Kesälle 24 päätimme kokeia omaa taimikasvatusta ja keräsimme kaikkiaan 8000 pistokasta. Syynä tähän ennenkaikkea se, että saimme ulkolaisista taimista mustalaikku-nimsen sieniaudin ja jouduimme hävittämään koko istutusalan.    Allaolevat taimet  eivät ole itse keräämiä, vaan kevään 24 istutuksiin ostettuja.  Ensimmäinen yrityksemme kasvattaa itse istutustaimemme, Toinen asia, mitä mietimme, oli pensasmustikan viljelykokeilu. Rieska-leaderilla oli avustusrahaa, jonka ajattelimme sopivan täsmälleen tällaiseen kokeiluun. Anomuksemme menikin paikallisesti läp, mutta ELY-keskus torppasi sen. Olen jokseenkin varma, että missä tahansa muussa EU-maassa se olisi mennyt läpi. Olemme tulleet siihen tulokseen, että mitkään yritystuet eivät koske maanviljelyä. Mutta joka t...

Katsaus vuoteen 2024, osa 3

  Keväällä 2024 meillä oli mahdollisuus apuun ja Harri oli meillä traktorimiehenä kuukauden ajan. Kastelujärjestelmässä oli niin paljon työtä, että apu oli tarpeen. Ne maat, joilla ei ole marjoja, kylvetään  muutoin ajatellen maanparannusta. Jos seuraavana keväänä on tarkoitus istuttaa mansikkaa tai jotain muuta, sitten yksivuotinen viherlannoitusseos tai kauraa. Jos tiedossa on, että seuraavaan marjanistutikseen on pidempi aika, sitten kyseeseen voi tulla monivuotinen viherlannoitusseos. Olemme kantapään kautta oppineet, että monivuotisen viherlannoituksen jälkeen pelto on muokkauksen jälkeen niin turppainen, että penkkien teko on erittäin vaikeaa.  Harri korjailee "Hitec"-karhiamme. Kauraa meillä on ollut jo useampana vuotena. Pääsimme toki aluksi kovinkin helpolla, kun naapurimme Tomi pui ja kuivasi kauran meille ja syötimme ne kanoille. -23 sitten puimme ihan oikeasti ja kuivasimme sekä myimme sen Ylivieskaan. Kustannukset ylittivät tuotot, niinpä nyt kaura on pelkäst...

Katsaus vuoteen 2024 osa 5

Syksyllä katse alkaa kääntymään seuraavaan vuoteen. Mansikoita olemme istuttaneet joka vuosi. Nyt keräsimme taimet omalta emotaimimaalta, istutimme ne istutuspikareihin ja kärräsimme taimikennostot varta vasten tekemällemme hiekkapedille. Koitimme järjestää kastelun mahdollisimman hienosumuisena. Osan kastelusysteemistä samme lahjoituksena hienolta naapuriltamme Paavolta. Taimet lähtivät kyllä hyvään kasvuun, mutta varsinainen koettelemus on tietenkin talvi. Tätä kirjoittaessani ulkona on lämpimän puolella ja taimia suojaava lumipeite on lähes sulannut pois. Ei auta kuin laittaa kädet ristiin ja toivoa parasta. Mielläni istuttaisimme kaikki tulevana keväänä.  Vadelmat opettivat että jäniksiltä kannattaa suojautua. Pensasmustikat ovat ilmesesti vielä halutuimpia rusakoiden herkkuna kuin vadelmat. Niinpä koko pensasmustikka-alue kierrettiin 1,5 m:n aidalla. Itse aitavärkki toki piti ostaa mutta tolpat ovat luomua, itse metsästä haettuja, kuorittuja ja lahonsuojaustakin yritetty ehdä ...