Koettelee vaan ei .....

 

Keväällä istutettu Korona saa lähteä !

Istutimme keväällä viherlannoituksella olleelle alueelle 18 000 mansikantaime, kahta eri lajiketta Koronaa ja Malviinaa. Luomutaimet toimitti meille suomalainen puutarha, joka tuo ne maahan hollannista, ns. frigotaimia. Frigot ovat paljasjuurisia, talven pakkasessa säilytettyjä taimia, joita olemme käyttäneet aikaisemminkin.

Taimien kasvuunlähtö tapahtui hyvin, tai oikeastaan erinomaisesti. Niitä kasteltiin, penkkien väliin kylvettiin luomunurmiseos, ja penkkien välejä leikattiin. Niinpä syyskesästä pelloilla oli vahva ja hyvältä näyttävä taimisto ja frigotaimien tapaan ne kukkivat hieman ja antoivat mansikkaa, hyvänmakuista. Kaikki näytti olevan kunnossa ja ensi kesäksi oli odotettavissa merkittävä tuotantoalan kasvu. Usean vuoden alkuinvestointien jälkeen mahdollisuus päästä ensi kerran plussan puolelle.

Eräänä elokuun päivänä Marika käveli pellolta hitain askelin  mansikkakoppa kädessään ja istahti keittiöjakkarelle mansikka kädessään selailemaan netistä mansikan kuvia. Hetken päästä hän sanoi, että meillä taitaa olla ongelmia. Hänen mielestään mansikassa oli hometauti, mustalaikku, joka on ruokaviraston määritelmän mukaan laatutuhoaja. Asian käsittämiseen ainakin minulta meni aikaa, semminkin, kun olimme ostaneet luomutaimia varustetuna EU:n virallisella kasvipassilla. 

Alkuun taudin sastuttamia taimia löytyi vai Malviinasta, mutta sittemmin saimme todeta, että  kyllä niitä oli koko alueella. Keskustelimme asiasta ruokaviraston ja Pro Agrian asiantuntijoiden kanssa. Lähetimme näytteet Helsinkiin kasvilaboratoorioon asian varmistamiseksi. Ja asia varmistui. Asiantuntijoiden ohje oli poistaa taudin saastuttama kasvimassa, kompostoida tai haudata se. Sen jälkeen täytyy tietenkin poistaa penkkien muovit ja kastelujärjestelmä. Hometaudista eroon pääsemiseksi alue saatetaan kasvipeitteiseksi kahdeksi vuodeksi, jolloin sinne pitäisi olla turvallista jälleen istuttaa mansikkaa.

Hieman on kestänyt totuttautua ajatukseen, että keväällä ostamamme taimet, muovit ja kastelujärjestelmä pitää repiä pois. Se työ, mikä penkkien tekoon ja istutuksiin tehtiin.... se työ mikä näiden 18000 taimen poistaminen vaatii... ja aika monta työtuntia, ennen kuin peltoon taas voidaan istuttaa mansikkaa. Omalta osaltani  tuntuu kuitenkin, että olen asian hyväksynyt ja tehdään se, mitä voidaan. Jos ilmat sallivat eikä muita ongelmia ilmaannu, meillä on kuitenkin ensi kesänä se mansikkamaa  tuottamassa, mikä oli viime kesänäkin.  Tämä viivästyttää tilamme kehittämistä parilla, kolmella vuodella, mutta mikäli asia jää tähän, ei se vielä  sitä kaada. 

Kirjoittelin tämän blogin, ettei tarvitse ihmetellä että olemmeko tulleet hulluksi kun revimme mansikoita irti. Työnhän näkee ohikulkijat. Mitä mansikoihin tulee, viime kesän satoa on vielä muutama sata kiloa pakastimissa. Jos oma pakastin alkaa tyhjenemään marjoista, meiltä voi kysyä.