Siirry pääsisältöön

Koettelee vaan ei .....

 

Keväällä istutettu Korona saa lähteä !

Istutimme keväällä viherlannoituksella olleelle alueelle 18 000 mansikantaime, kahta eri lajiketta Koronaa ja Malviinaa. Luomutaimet toimitti meille suomalainen puutarha, joka tuo ne maahan hollannista, ns. frigotaimia. Frigot ovat paljasjuurisia, talven pakkasessa säilytettyjä taimia, joita olemme käyttäneet aikaisemminkin.


Taimien kasvuunlähtö tapahtui hyvin, tai oikeastaan erinomaisesti. Niitä kasteltiin, penkkien väliin kylvettiin luomunurmiseos, ja penkkien välejä leikattiin. Niinpä syyskesästä pelloilla oli vahva ja hyvältä näyttävä taimisto ja frigotaimien tapaan ne kukkivat hieman ja antoivat mansikkaa, hyvänmakuista. Kaikki näytti olevan kunnossa ja ensi kesäksi oli odotettavissa merkittävä tuotantoalan kasvu. Usean vuoden alkuinvestointien jälkeen mahdollisuus päästä ensi kerran plussan puolelle.


Eräänä elokuun päivänä Marika käveli pellolta hitain askelin  mansikkakoppa kädessään ja istahti keittiöjakkarelle mansikka kädessään selailemaan netistä mansikan kuvia. Hetken päästä hän sanoi, että meillä taitaa olla ongelmia. Hänen mielestään mansikassa oli hometauti, mustalaikku, joka on ruokaviraston määritelmän mukaan laatutuhoaja. Asian käsittämiseen ainakin minulta meni aikaa, semminkin, kun olimme ostaneet luomutaimia varustetuna EU:n virallisella kasvipassilla. 


Alkuun taudin sastuttamia taimia löytyi vai Malviinasta, mutta sittemmin saimme todeta, että  kyllä niitä oli koko alueella. Keskustelimme asiasta ruokaviraston ja Pro Agrian asiantuntijoiden kanssa. Lähetimme näytteet Helsinkiin kasvilaboratoorioon asian varmistamiseksi. Ja asia varmistui. Asiantuntijoiden ohje oli poistaa taudin saastuttama kasvimassa, kompostoida tai haudata se. Sen jälkeen täytyy tietenkin poistaa penkkien muovit ja kastelujärjestelmä. Hometaudista eroon pääsemiseksi alue saatetaan kasvipeitteiseksi kahdeksi vuodeksi, jolloin sinne pitäisi olla turvallista jälleen istuttaa mansikkaa.

Hieman on kestänyt totuttautua ajatukseen, että keväällä ostamamme taimet, muovit ja kastelujärjestelmä pitää repiä pois. Se työ, mikä penkkien tekoon ja istutuksiin tehtiin.... se työ mikä näiden 18000 taimen poistaminen vaatii... ja aika monta työtuntia, ennen kuin peltoon taas voidaan istuttaa mansikkaa. Omalta osaltani  tuntuu kuitenkin, että olen asian hyväksynyt ja tehdään se, mitä voidaan. Jos ilmat sallivat eikä muita ongelmia ilmaannu, meillä on kuitenkin ensi kesänä se mansikkamaa  tuottamassa, mikä oli viime kesänäkin.  Tämä viivästyttää tilamme kehittämistä parilla, kolmella vuodella, mutta mikäli asia jää tähän, ei se vielä  sitä kaada. 


Kirjoittelin tämän blogin, ettei tarvitse ihmetellä että olemmeko tulleet hulluksi kun revimme mansikoita irti. Työnhän näkee ohikulkijat. Mitä mansikoihin tulee, viime kesän satoa on vielä muutama sata kiloa pakastimissa. Jos oma pakastin alkaa tyhjenemään marjoista, meiltä voi kysyä. 







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemi...

Siitepölyn käyttö, miksi ja miten ?

Siitepölyn väri vaihtuu sen mukaan, mistä kasvista mehiläiset ovat sen keränneet. Suoritin mehiläistarhaajan tutkinnon vajaa 10 vuotta sitten Haapajärven maatalousoppilaitoksella opettajana hyvin kokenut luomutarhaaja. Jo tuolloin oli puhetta muistakin mehiläistuotteista kuin hunaja. Kävimme kuitenkin Marikan (Marika Kamps) kanssa Mehiläistarhaajan liiton koulutuksessa nimenomaan muiden tuotteiden, kuin hunajan suhteen. Päätimme kokeilla asiaa itsekkin. Nyt muutaman vuoden jälkeen olen hyvin vakuuttunut siitepölyn hyödyista ravintolisänä.  "Siitepölyä  on käytetty ravintolisänä jo pitkään. Sen käyttö lisää elinvoimaa ja virkeyttä, parantaa ruuansulatusta, lisää suorituskykyä urheilussa, auttaa pitämään muistia kunnossa, hidastaa ikääntymistä, parantaa anemiaa ja vähentää siitepölyallergian oireita siedätyshoidossa." Googlen hakutulosten kärjessä. Mehiläisen siitepöly sisältää yli 250 biologisesti aktiivista ainetta, kuten proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja, rasvahappoja, ...

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuole...