Siirry pääsisältöön

Opiskelun iloa

Vihannespunkkien
tarkastelua luupilla
Päätin minäkin kantaa korteni kekoon ja kirjoittaa blogitekstin. Olen siis Arvolan luomutilan toinen osakas ja blogin pääkirjoittajan puoliso, Marika. Ammatteja minulle on ehtinyt elämän aikana kertyä useampia: laborantti, sairaanhoitaja ja diakonissa. Tällä hetkellä olen kuitenkin opintovapaalla
nykyisestä virastani, aloitin nimittäin tammikuussa puutarha-alan opinnot Haapaveden Jedussa. Ajattelin, että jos alkaa mansikan viljelijäksi, kannattaa hakea hiukan koulustusta menestyäkseen.

Ja mukavaahan se opiskelu on ollut. Tosin kevät tuo mukanaan haasteita, kun hommia piisaa koulun puutarhalla niin opettajilla kuin opiskelijoillakin. On kylvetty, koulittu, istutettu, otettu pistokkaita, valmisteltu kasvualustoja ja hoidettu kasvihuonetta. Siellä tomaatit ja paprikat ovat jo kukassa ja kohta saadaan myös kimalaiset sinne vihannestalkoisiin! 



Tomaatin taimia koulun kasvihuoneessa     
Arvolassa ei vielä sattuneesta syystä pellolle pääse, mutta sormet kaipaavat jo kovasti multaa kynsien alle. Niinpä minäkin olen kylvänyt ja koulinut, istuttanut pistokkaita ja vaihtanut multia vanhempiin viherkasveihin. Ajattelin, että myöhemmin keväällä kylvän ylimäärin myös vihannesten siemeniä, jotta taimia riittää myyntiin. Näillä näkymin Arvolan tilalta voi kysellä kesän kynnyksellä tomaatin, paprikan ja chilin lisäksi lantun ja kaalien taimia. Kasvuun lähtö omalla pellolla on varmempaa, kun istuttaa vihannekset vähän isompina taimina maahan ja käyttäää aluksi vaikka harsoa suojana. Kaalit ja lanttu ovat varsinkin pieninä alttiita kaalikärpäselle, kirpoille ja vihannespunkeille. Ja kokemuksesta tiedän, että taistelu tuholaisia vastaan kasvimaalla on lannistavaa. Toisaalta, mikään ei ole myöskään niin palkitsevaa kuin onnistunut sato kasvimaalla ja mahdollisuus tarjota itselle (tai perheelle) hyvää, puhdasta, oman maan ruokaa!



Pelargonian, tomaatin ja anopinkielen pistokkaita

Blogin kirjoittaja: Marika Kamps



Kommentit

  1. Onko teillä luomukauraa myynnissä?
    Minulla on pieni maatiaskanaparvi täällä Espoossa.
    050-5113906, merva.mikkola@gmail.com

    VastaaPoista
  2. Mervalle; Ei ole luomukauraa, luomuhunajaa ja siitepälyä läytyy ensi kesästä lähtien. Marjapuoli on vielä ensi kesän siirtymävaiheessa, ts marjat ovat vielä tavanomaisia. Hannu Kontio, ylivieska, on pitkän linjan luomukauran viljelijä. https://tilalta.fi/tuottajat/kontion-luomutila/.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raporttia tilan touhuista

  Vadelmapenkki 28.7.2023 Aioin sanoa, että olen ollut laiska kirjoittamaan blogia. Oikeastaan ei ole ollut kysymys laiskuudesta, kyllä koko ajan touhua on riittänyt. Nyt kuitenkin ajattelin kertoa hieman tämän kesän kulusta. Aloitan vaikka vadelmasta, koska sen kanssa työt keväällä alkoivat.  Tane tutkii tilannetta ennen leikkuuta. Huhtikuussa, kun lumet vielä olivat maassa, aloitin vadelman leikkauksen. Laikkasin kaikki vanhat versot pois ja harvensin kuluvan kesän satoversot  10 - 14 kpl metrille. Lopuksi asettelin vadelmat V-tuentaan. Näin kerrottuna kaikki mahtui kolmelle riville. Penkkiä on kuitenkin noin kilometrin verran, joten kyllä siinä aika monta tuntia takapuolta siirreltiin.  Leikkuujälkeä. Leikkaamisen jälkeen pääsin laittamaan ensimmäistä kertaa vadelmia V-tuentaan. Edellisellä vuonna jänikset lyhensivät kasvustoa niin paljon, että V-tuenta ai ollut mahdollista. Olin kuitenkin aidannut koko alueen syksyllä ja puput pysyivät pellolta poissa. Tässä vaiheessa kaikki näytti

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuolelle tervapapeeria l

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemiä saippuoita, huulirasvo