Siirry pääsisältöön

Mitä Arvolan Luomutilalla tapahtuu nyt, 20.1.2022?

 Mansikat ovat hangen alla, toivoakkseni turvassa. Tänään kävelin vadelmapenkkien vieressä ja katselin huolestuneena jäniksen jälkiä. Vadelman versoja lumi ei suojaa, sen verran pitkiä ne ovat. Ja kyllä viime talvena jänikset kaivoivat melko paksunkin hangen alta mansikkaa evääkseen. Toive olisi, että pupuset hakisivat eineksensä muualta.

Mansikat ja vadelmat viettävät talvilepoa hangen alla.



Marikalle talvi on ollut opiskelun aikaa. Hän suorittaa puutarhurin tutkintoa Haapavedellä Jedulla, jonka pellot ja osa kasvihuoneistakin on luomussa ja sikäli erinomainen opiskelupaikka luomuviljelijälle. Toki hänellä on ollut paljon tähän omaan tilaankin liittyvää tehtävää. Meitä työllisti marras- ja joulukuussa paljonkin yritykset löytää kanavia luomutuotteittemme markkinointiin. Kuljimme monissa tapahtumissa myymässä luomuhunajaa ja luonusiitepölyä. Jotain vakiomyyntipaikkojakin on löytynyt; Paakarin Pysäkki, Kärsämäki, Pohjolan Lähiruoka, Oulun Kauppahalli ja Kofeiinikomppania, Oulun torin makasineilla. Lisääkin mahtuisi!

Yritystä oli...


Meillä on tuossa talon päässä pieni kasvihuone, joka on loppukkesästä täynnä tomaatteja ja kurkkuja lähinnä omaan käyttöön. Marika kasvatti viime keväänä monia muitakin taimia ja niille löytyi pääosin ottajia tästä lähiseudulta. Kävimme mm Törmänhovilla "peräkärrykirppiksellä" ja tilaisuus oli mukava kaikin puolin. Marika on tilaillut tulevaa kevättä varten siemeniä jo hyvän aikaa sitten. Lisäksi hän pyysi rakentamaan tarpeitaan varten lisätilaa pienimuotoista taimikasvatusta varten. Olenkin tuossa esivelmistellut runkorekenteita n. 30 m2 kasvihuoneelle ja koitan hankkia kaikki tarvikkeet hyvissä ajoin valmiiksi, että kiireisenä keväänä aikaa ei kuluisi hukkaan tarvikkeiden hommaukseen. Katsotaan sitten mitä minä ja ennen kaikkea Marika saa aikaan tällä kasvirintamalla. 


Kävimme katsomassa mallia kasvitieteellisestä puutarhasta


Mehiläiset talvehtivat pesissään. Mehiläiset säilyttävät aktiivisuutensa läpi talven ja käyttävät elääkseen syksyllä nestemäisenä annettua luomusokeria. Kevättalvella pitää seurata, että ruokinta riittää ja antaa tarvittaessa lisäruokaa. Niin, ja pistää kätensä ristiin, että nuo pikkupörriäiset selviävät talvesta hengissä. Myös mehiläistarhauksen suhteen talvella valmistaudutaan tulevaan kesään. Kalustotarvikkeita täydennetään ja huolletaan. Kesällä tosiaan on muutakin tehtävää eikä joutaisi uutta kalustoa  rakentamaan. Olen tilaillut uusia osastoja, niitä kasataan ja maalataan päälypuolelta. Samoin tilasin luomuvahasta tehtyjä pohjukkeita, sellaisia, joihin mehiläiset sitten rakentavat kennonsa.  Näistäkin pitää rakentaa uusia kehiä syksyllä romutettujen tilalle.

Osittain valmiit kasvihuoneen runkorakenteet odottavat kevättä

 

Eilen tilasin penkintekokoneeseen tihkukkastelutetkun purkukelan. Meillä on ollut sellainen kummitäti tuolla Alavieskassa. Marja-Leena Tikkanen on ollut siellä luomuviljelijänä ja hän lopetti oman viljelytoimintansa viime kesänä. Hän on kertonut meistä asiakkailleen ja olemme ostaneet häneltä joitakin  hänelle tarpeettomaksi jääneitä koneita. Niinkuin penkintekokoneen. Hänellä ei ollut siinä tihkukasteluletkukelaa, koska hänen tilansa lähellä ei ollut vesilähteitä. Niinpä piti tilata kela ja selvittää, että sen ylipäätään voi asentaa tähän malliin, joka on tehtaalla vaihtunut uudempaan jo vuosia sitten. Kyllä se kuulema hitsaustaitoiselta onnistuu. Minä en ole hitsaustaitoinen, mutta jospa saisin jonkun ylipuhuttua hommaan.  


Tässä on se penkintekokone, johon letkukela pitäisi istuttaa.

Jatkuu......









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raporttia tilan touhuista

  Vadelmapenkki 28.7.2023 Aioin sanoa, että olen ollut laiska kirjoittamaan blogia. Oikeastaan ei ole ollut kysymys laiskuudesta, kyllä koko ajan touhua on riittänyt. Nyt kuitenkin ajattelin kertoa hieman tämän kesän kulusta. Aloitan vaikka vadelmasta, koska sen kanssa työt keväällä alkoivat.  Tane tutkii tilannetta ennen leikkuuta. Huhtikuussa, kun lumet vielä olivat maassa, aloitin vadelman leikkauksen. Laikkasin kaikki vanhat versot pois ja harvensin kuluvan kesän satoversot  10 - 14 kpl metrille. Lopuksi asettelin vadelmat V-tuentaan. Näin kerrottuna kaikki mahtui kolmelle riville. Penkkiä on kuitenkin noin kilometrin verran, joten kyllä siinä aika monta tuntia takapuolta siirreltiin.  Leikkuujälkeä. Leikkaamisen jälkeen pääsin laittamaan ensimmäistä kertaa vadelmia V-tuentaan. Edellisellä vuonna jänikset lyhensivät kasvustoa niin paljon, että V-tuenta ai ollut mahdollista. Olin kuitenkin aidannut koko alueen syksyllä ja puput pysyivät pellolta poissa. Tässä vaiheessa kaikki näytti

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuolelle tervapapeeria l

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemiä saippuoita, huulirasvo