Siirry pääsisältöön

Maanhankintaa ja kyntöhommia....

Tässä hankkimmaamme peltoa,  ensimmäinen muokkaus menossa.



Maanhankintaa ja kyntöpuuhia….

Kerron hieman hankkeemme alkuvaiheista tässä ajankohtaisen ohella.
-Marikan äidin maatilaan liittyvä pelto, noin 3 ha, rajoittui oman kahden ha:n tonttimme itäreunalle. Hänen peltonsa ovat olleet vuokraviljelyssä jo pidemmän aikaa. Kysyimme mahdollisuutta ostaa tämä viereinen pelto ja myöntävän vastauksen jälkeen  selvitimme millainen olisi käypä hinta maasta.
 Tuttu kaupanvahvistaja laati kauppakirjat ja teimme kaupat.  Maakauppoihin liittyy monenlaisia kommervenkkejä. Ensiksi täytyi vapauttaa kaupan kohde kiinnityksistä. Tämän pankki teki mielellään 364 €:n hintaan. Sitten täytyi saada kaupungilta todistus, että se ei käytä etuosto-oikeuttaan.  Kaupasta pitää maksaa 4%:n varainsiirtovero. Sen jälkeen on haettava lainhuutoa ja haimme lisäksi kiinnitystä sitä varten, jos jossakin vaiheessa yhtiö tarvitsisi lainaa. Niin, lainhuuto tietenkin maksaa, samoin kiinnitys. Nämäkin asiakirjat pankki olisi tehnyt mielellään, mutta sain kohtalaisen tuntipalkan tekemällä ne itse.  Yksi maanhankintaan liittyvä asia on vielä tekemättä, maapalan erotus. Tämä tapahtunee kesän aikana ja sekin maksaa kohtalaisesti.  Tässä lyhyesti kuvattuna prosessi. Tosiasiassa siinä oli jonkin verran kaikenlaisia pieniä välivaiheita.

Kyntöhommia!
Jokainen maalla asunut on nähnyt maanviljelijän kyntöhommissa. Siinä vain mies ajelee ja kyntö edistyy. Ei se homma olekaan ihan niin yksinkertaista. Ensiksi on valittava oikeanlainen aura. Olin päätellyt että vanha Valmet 502 ei jaksa vetää kaksisiipistä auraa raskaampaa peliä. Sellaisen sain hyvin kohtuuhintaan Mäyränperältä. Marikan äidin vanha oli jo loppuun käytetty. Luin Valtion Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen julkaisusta; Kyntö ja Kyntöauraus, että koon suhteen valinta oli oikea. Kolmesiipisellä olisi pitänyt olla jo isompi traktori.
Harjoittelin aluksi kyntämistä kasvimaalla.

Sitten tulee auran asento. Samaisesta oppaasta näin, että asento voi olla ainakin 9:llä tavalla virheellinen. Kyntelin pientä kasvimaatamme ja koitin säätää auraa ja yllä se siitä vähitellen alkoi jotenkin kulkemaan. Yksi ongelma on. että toinen takarenkaista on uusi ja toinen lähes sileä, joten traktori on koko ajan jonkin verran kallellaan. Uusi rengas maksaa 500 euroa. Kyllä siitä alkoi sellaista välttiä tulemaan, että se minulle kelpaa. Ja kelpasi västäräkeille, jotka iloisena tutkivat tuoretta kynnöstä etsien syötävää.
Kyntäminen on vanhalle 502;lle varmasti raskasta hommaa. Pitää antaa välillä jäähtyä.

Kolmas ja myös mielenkiintoinen homma on miten lohko kynnetään. Tähänkin on useammanlaisia kuvioita ja eri tavoilla toteutettuna saadaan merkittäviäkin eroja   hehtaariin käytettävässä ajassa. Toisaalta, ehkä minulla ei ole niin kauhean suurta väliä vaikka se ei aivan viimeisen päälle näin ensi kerralla mene.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raporttia tilan touhuista

  Vadelmapenkki 28.7.2023 Aioin sanoa, että olen ollut laiska kirjoittamaan blogia. Oikeastaan ei ole ollut kysymys laiskuudesta, kyllä koko ajan touhua on riittänyt. Nyt kuitenkin ajattelin kertoa hieman tämän kesän kulusta. Aloitan vaikka vadelmasta, koska sen kanssa työt keväällä alkoivat.  Tane tutkii tilannetta ennen leikkuuta. Huhtikuussa, kun lumet vielä olivat maassa, aloitin vadelman leikkauksen. Laikkasin kaikki vanhat versot pois ja harvensin kuluvan kesän satoversot  10 - 14 kpl metrille. Lopuksi asettelin vadelmat V-tuentaan. Näin kerrottuna kaikki mahtui kolmelle riville. Penkkiä on kuitenkin noin kilometrin verran, joten kyllä siinä aika monta tuntia takapuolta siirreltiin.  Leikkuujälkeä. Leikkaamisen jälkeen pääsin laittamaan ensimmäistä kertaa vadelmia V-tuentaan. Edellisellä vuonna jänikset lyhensivät kasvustoa niin paljon, että V-tuenta ai ollut mahdollista. Olin kuitenkin aidannut koko alueen syksyllä ja puput pysyivät pellolta poissa. Tässä vaiheessa kaikki näytti

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuolelle tervapapeeria l

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemiä saippuoita, huulirasvo