Siirry pääsisältöön

Mehiläisten hoitoa…




Sain tänään kyntötyöt valmiiksi. Olisi aika siirtyä karhimiseen äestämiseen…. Mutta kun -70-luvulla käyttöönotettu Valmet 502 joutui niin lujille , että luultavasti kannen tiiviste meni. Ainakin vedet alkoivat tulemaan pellolle useampaan otteeseen. Ilmeisesti ongelman oli aiheuttanut viallinen syylärin korkki ja tietenkin kokematon kusi, joka ei huomannut ongelmaa ajoissa. Raiten korjaamo lupasi hoitaa homman parissa päivässä. Hyvä niin, jos onnistuu.


Mehiläispesän pääovella on liikennettä. Toiset tuovat siitepölyä
 ja toiset ovat lähdössa hakemaan sitä.


Käytin loppupäiväksi vapautunutta aikaa ja lähdin hoitamaan mehiläisiä. Pesäni ovat talvehtineet kohtalaisen hyvin ja  ahkerat apulaiseni ovat alkaneet toimimaan. Kuningatar tai emo, niin kuin minä sitä kutsun, on aloittanut munintansa ja pitkästä talvesta selvinneet työläiset kovan urakkansa kasvattaa uutta sukupolvea hunajasadon kerääjiksi. Kuningatar munii hyvin pieniä munia, muistaakseni parhaimmillaan noin 1500 kpl vuorokaudessa. Noin kolmen vuorokauden jälkeen munasta kehittyy toukka, jota työläiset ruokkivat noin 1000 kertaa vuorokaudessa. Toukka kasvaa nopeasti ja viiden vuorokauden toukkavaiheen jälkeen sikiö peitetään ja mehiläisen monimutkainen kehitysvaihe jatkuu kannen alla suojassa. n. 21 vuorokauden jälkeen muninnasta kuoriutuu uusi työläismehiläinen aloittamaan oman työntäyteisen elämänsä.
Jätin tarhan pesiin vielä tervapaperia tuulensuojaksi, sen verran
kylmiäilmoja on vielä tälle viikolle luvattu.

Poistelin hieman eristyksiä ja suoritin pari muuta hoitotoimenpidettä. Näin, että kaikissa läpi käymissäni pesissä oli peittosikiöitä, joten emo oli alkanut töihin.  Pesään palaavilla mehiläisillä oli pajun siitepölyä jalkavasuissaan. Siitepöly on hyvin tärkeä, siitä työläiset valmistavat proteiinipitoista pergaa maitohappokäymisen avulla. Ensimmäinen vaihe tulevan sadon suhteen on kunnossa, pesät ovat lähes kaikki hengissä ja emot ovat aloittaneen uuden sukupolven luomisen. Loppu riippuu tulevista säistä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemi...

Siitepölyn käyttö, miksi ja miten ?

Siitepölyn väri vaihtuu sen mukaan, mistä kasvista mehiläiset ovat sen keränneet. Suoritin mehiläistarhaajan tutkinnon vajaa 10 vuotta sitten Haapajärven maatalousoppilaitoksella opettajana hyvin kokenut luomutarhaaja. Jo tuolloin oli puhetta muistakin mehiläistuotteista kuin hunaja. Kävimme kuitenkin Marikan (Marika Kamps) kanssa Mehiläistarhaajan liiton koulutuksessa nimenomaan muiden tuotteiden, kuin hunajan suhteen. Päätimme kokeilla asiaa itsekkin. Nyt muutaman vuoden jälkeen olen hyvin vakuuttunut siitepölyn hyödyista ravintolisänä.  "Siitepölyä  on käytetty ravintolisänä jo pitkään. Sen käyttö lisää elinvoimaa ja virkeyttä, parantaa ruuansulatusta, lisää suorituskykyä urheilussa, auttaa pitämään muistia kunnossa, hidastaa ikääntymistä, parantaa anemiaa ja vähentää siitepölyallergian oireita siedätyshoidossa." Googlen hakutulosten kärjessä. Mehiläisen siitepöly sisältää yli 250 biologisesti aktiivista ainetta, kuten proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja, rasvahappoja, ...

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuole...