Sain tänään kyntötyöt valmiiksi. Olisi aika siirtyä
karhimiseen äestämiseen…. Mutta kun -70-luvulla käyttöönotettu Valmet 502
joutui niin lujille , että luultavasti kannen tiiviste meni. Ainakin vedet
alkoivat tulemaan pellolle useampaan otteeseen. Ilmeisesti ongelman oli
aiheuttanut viallinen syylärin korkki ja tietenkin kokematon kusi, joka ei
huomannut ongelmaa ajoissa. Raiten korjaamo lupasi hoitaa homman parissa
päivässä. Hyvä niin, jos onnistuu.
 |
| Mehiläispesän pääovella on liikennettä. Toiset tuovat siitepölyä ja toiset ovat lähdössa hakemaan sitä. |
Käytin loppupäiväksi vapautunutta aikaa ja lähdin hoitamaan
mehiläisiä. Pesäni ovat talvehtineet kohtalaisen hyvin ja ahkerat apulaiseni ovat alkaneet toimimaan.
Kuningatar tai emo, niin kuin minä sitä kutsun, on aloittanut munintansa ja pitkästä
talvesta selvinneet työläiset kovan urakkansa kasvattaa uutta sukupolvea
hunajasadon kerääjiksi. Kuningatar munii hyvin pieniä munia, muistaakseni parhaimmillaan
noin 1500 kpl vuorokaudessa. Noin kolmen vuorokauden jälkeen munasta kehittyy toukka,
jota työläiset ruokkivat noin 1000 kertaa vuorokaudessa. Toukka kasvaa nopeasti
ja viiden vuorokauden toukkavaiheen jälkeen sikiö peitetään ja mehiläisen
monimutkainen kehitysvaihe jatkuu kannen alla suojassa. n. 21 vuorokauden
jälkeen muninnasta kuoriutuu uusi työläismehiläinen aloittamaan oman työntäyteisen
elämänsä.
 |
| Jätin tarhan pesiin vielä tervapaperia tuulensuojaksi, sen verran kylmiäilmoja on vielä tälle viikolle luvattu. |
Poistelin hieman eristyksiä ja suoritin pari muuta
hoitotoimenpidettä. Näin, että kaikissa läpi käymissäni pesissä oli
peittosikiöitä, joten emo oli alkanut töihin.
Pesään palaavilla mehiläisillä oli pajun siitepölyä jalkavasuissaan.
Siitepöly on hyvin tärkeä, siitä työläiset valmistavat proteiinipitoista pergaa
maitohappokäymisen avulla. Ensimmäinen vaihe tulevan sadon suhteen on kunnossa,
pesät ovat lähes kaikki hengissä ja emot ovat aloittaneen uuden sukupolven
luomisen. Loppu riippuu tulevista säistä.
Kommentit
Lähetä kommentti