Mansikan taimien istutusurakka päättyi juhannusaattona…

Olimme tilanneet mansikan taimet kahdessa erässä ja erilaisia taimia. Nämä jälkimmäiset taimet olivat frigo-taimia. Sellaisia, joista emme oikeastaan juuri mitään tienneet emmekä myöskään niiden käsittelystä. Frigo-taimet ovat edellisenä kesänä kasvatettuja, paljasjuurisia taimia, jotka säilytetään jäädytettynä -1,5C:ssa. Taimia on kooltaan monenlaisia ja kaikkein isoimmista olisi odotettavissa satoa jo ensimmäisenä kesänä. Ymmärsimme kuitenkin, että tällöin taimet vaatisivat kovaa lannoitusta, joka ei meidän luomuviljelytapauksessa käy lainkaan laatuun. Niinpä olimme tilanneet kaikkein vaatimattomimpia frigoja ja luomu-sellaisia.

Kun Frigo-taimet sulavat, on peliaikaa suhteellisen vähän ja tuonakin aikana taimia pitäisi säilyttää 0-+5C:ssa. Meillä ei ole vielä kylmähuonetta, joten olimme kovasti huolissamme, miten saisimme taimet pysymään hengissä. Jälleen kerran saimme apua  ongelmaamme. Saimme käyttää Oulaisten Kukka- ja Hautauksen kylmätilaa muutaman päivän. Julkiset kiitokset!.  Saimme lisäksi Marikan siskolta ylimääräisen jääkaapin, jonka hyllyille päivän tarve mahtui helposti. Näitä frogoja mahtui yhteen muovipussiin 800 kpl !

Siellä sitä mansikkapeltoa näkyy!

Nämä paljasjuuriset frigot herättivät todellakin epäilyksiä, näinköhän näistä yksikään alkaa kasvamaan. Vihreää niissä ei ollut juuri nimeksikään, ei siis elämän merkkejä. Mutta aloimme kuitenkin tuikkia niitä yksi toisensa jälkeen maahan toivoen ihmettä. Ja ihmehän se kasvu aina on. Torstaina avuksi tuli kunnon sadekuuro ja minusta tuntuu, että se teki istutuksille hyvää. Toki olimme kastelleet tihkukastelusysteemillä penkkejä joka yö.  Perjantaina, siis juhannusaattona, saimme urakan valmiiksi ja kun istutusalaa alkoi katselemaan, niin kyllä se alkoi näyttää siltä, että ainakin osa taimista on hengissä ja aloittamassa kasvun.

 

Tässä se frigotaimi näyttää heräävän henkiin!

Tämä juhannuspäivä on ollut kutakuinkin lepopäivä. Hieman tein mehiläishoitokalustoa ja kävin minä pesilläkin.  Meillä kokoontui yllättäen pitkä pöytä täyteen ihmisiä syömään iltapäivällä ja kävimme me Marikan kanssa pienen lenkin joellakin (saaressa). 

Marika ja Tane  yrtinkeruuretkellä lähisaaressa.

Marika keräili yrttejä ja me Tanen kanssa katselimme taivasta. Meillä ei Marikan kanssa kärsitä itseaiheutetuista päänsäryistä eikä pahoinvoinneista, ei juhannuksena eikä muinakaan juhla- tai arkipäivinä. Siispä lepopäivänä saamme levätä. Marika pääsee muutenkin ensi viikolla töihin ”lepäämään”. Epäilen, että hänellä on töissä vähemmän rasittavaa kuin näinä menneinä kahtena lomaviikkona.