Siirry pääsisältöön

Mansikan taimien istutusurakka päättyi juhannusaattona…




Olimme tilanneet mansikan taimet kahdessa erässä ja erilaisia taimia. Nämä jälkimmäiset taimet olivat frigo-taimia. Sellaisia, joista emme oikeastaan juuri mitään tienneet emmekä myöskään niiden käsittelystä. Frigo-taimet ovat edellisenä kesänä kasvatettuja, paljasjuurisia taimia, jotka säilytetään jäädytettynä -1,5C:ssa. Taimia on kooltaan monenlaisia ja kaikkein isoimmista olisi odotettavissa satoa jo ensimmäisenä kesänä. Ymmärsimme kuitenkin, että tällöin taimet vaatisivat kovaa lannoitusta, joka ei meidän luomuviljelytapauksessa käy lainkaan laatuun. Niinpä olimme tilanneet kaikkein vaatimattomimpia frigoja ja luomu-sellaisia.




Kun Frigo-taimet sulavat, on peliaikaa suhteellisen vähän ja tuonakin aikana taimia pitäisi säilyttää 0-+5C:ssa. Meillä ei ole vielä kylmähuonetta, joten olimme kovasti huolissamme, miten saisimme taimet pysymään hengissä. Jälleen kerran saimme apua  ongelmaamme. Saimme käyttää Oulaisten Kukka- ja Hautauksen kylmätilaa muutaman päivän. Julkiset kiitokset!.  Saimme lisäksi Marikan siskolta ylimääräisen jääkaapin, jonka hyllyille päivän tarve mahtui helposti. Näitä frogoja mahtui yhteen muovipussiin 800 kpl !

Siellä sitä mansikkapeltoa näkyy!


Nämä paljasjuuriset frigot herättivät todellakin epäilyksiä, näinköhän näistä yksikään alkaa kasvamaan. Vihreää niissä ei ollut juuri nimeksikään, ei siis elämän merkkejä. Mutta aloimme kuitenkin tuikkia niitä yksi toisensa jälkeen maahan toivoen ihmettä. Ja ihmehän se kasvu aina on. Torstaina avuksi tuli kunnon sadekuuro ja minusta tuntuu, että se teki istutuksille hyvää. Toki olimme kastelleet tihkukastelusysteemillä penkkejä joka yö.  Perjantaina, siis juhannusaattona, saimme urakan valmiiksi ja kun istutusalaa alkoi katselemaan, niin kyllä se alkoi näyttää siltä, että ainakin osa taimista on hengissä ja aloittamassa kasvun.
 
Tässä se frigotaimi näyttää heräävän henkiin!
Tämä juhannuspäivä on ollut kutakuinkin lepopäivä. Hieman tein mehiläishoitokalustoa ja kävin minä pesilläkin.  Meillä kokoontui yllättäen pitkä pöytä täyteen ihmisiä syömään iltapäivällä ja kävimme me Marikan kanssa pienen lenkin joellakin (saaressa). 
Marika ja Tane  yrtinkeruuretkellä lähisaaressa.

Marika keräili yrttejä ja me Tanen kanssa katselimme taivasta. Meillä ei Marikan kanssa kärsitä itseaiheutetuista päänsäryistä eikä pahoinvoinneista, ei juhannuksena eikä muinakaan juhla- tai arkipäivinä. Siispä lepopäivänä saamme levätä. Marika pääsee muutenkin ensi viikolla töihin ”lepäämään”. Epäilen, että hänellä on töissä vähemmän rasittavaa kuin näinä menneinä kahtena lomaviikkona.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemi...

Siitepölyn käyttö, miksi ja miten ?

Siitepölyn väri vaihtuu sen mukaan, mistä kasvista mehiläiset ovat sen keränneet. Suoritin mehiläistarhaajan tutkinnon vajaa 10 vuotta sitten Haapajärven maatalousoppilaitoksella opettajana hyvin kokenut luomutarhaaja. Jo tuolloin oli puhetta muistakin mehiläistuotteista kuin hunaja. Kävimme kuitenkin Marikan (Marika Kamps) kanssa Mehiläistarhaajan liiton koulutuksessa nimenomaan muiden tuotteiden, kuin hunajan suhteen. Päätimme kokeilla asiaa itsekkin. Nyt muutaman vuoden jälkeen olen hyvin vakuuttunut siitepölyn hyödyista ravintolisänä.  "Siitepölyä  on käytetty ravintolisänä jo pitkään. Sen käyttö lisää elinvoimaa ja virkeyttä, parantaa ruuansulatusta, lisää suorituskykyä urheilussa, auttaa pitämään muistia kunnossa, hidastaa ikääntymistä, parantaa anemiaa ja vähentää siitepölyallergian oireita siedätyshoidossa." Googlen hakutulosten kärjessä. Mehiläisen siitepöly sisältää yli 250 biologisesti aktiivista ainetta, kuten proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja, rasvahappoja, ...

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuole...