Siirry pääsisältöön

Ohdakkeita ja jättiputkia

Minulla on lapsuuden muistoja ohdakkeista ja hukkakaurasta. Meidän pelloilla ei alkujaan ollut juuri ohdakkeita, mutta maan lisähankinnan myötä niitä hetki oli. Isä revitytti ne huolella pois ennen kuin ne ehtivät siementää. Jotenkin minä ajattelin, että se oli myös kunnia-asia, että ne eivät leviä naapurien pelloille. Kun heiniä polki avojaloin niin kyllä sellaiset piikkikukat olisivatkin olleet tosi ikäviä. 

Tässä kuvassa ei ole ohdaketta, vaan kaunis perhonen.

Täällä on mielestäni yllättävän paljon ohdakkeita. Ehkä näiden nykyajan suurten maatilojen hoitamisen yhteydessä ei ole aikaa niiden hävittämiseen. Samoin tässä naapurinamme olevan anoppini saunapalstan pihapiirissä ja myös muiden naapurien pelloilla on jättiputkea. Olemme yrittäneet hävittää kumpiakin jo useampana vuotena Raund Upilla. Jättiputki on vähentynyt, mutta ohdakkeet eivät. 
Tämä ohdake on jo nupulla. Pitäisi ehtiä repiä kaikki ennen kuin siementävät.



Koska olemme sitoutuneet luomuviljelyn ehtoihin, omalla tilalla mikään myrkky ei tule kyseeseen. Tänä kesänä olen koittanut hävittää tehostetusti ohdakkeita mekaanisella torjunnalla, ts. repiä niitä käsin hanskat kädessä sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu. Ja niitä kyllä ilmaantuu. Tunttuu, että ne kasvavat viikossa metrin. Mutta näillä mennään. Revin niitä aina kulkiessani, missä tapaan. Katsotaan, mikä on lopputulos. 
Tämä jättiputi pukkaa jo kukkavartta. Useimmat olivat edellisten hävitysyritysten jäljiltä pieniä.


Jättiputkea ei omilta pelloilta löydy, onneksi. Anopin saunamökin pihapiiristä löytyy ja muutama naapurin pellon pintreelta. Kävimme Marikan kanssa läpi, Marika leikkasi ne noin vaaksan mittaiseksi ja minä käytin aikaisemmilta vuosilta jääneen Raund-Upin ruiskuttamalla sitä jättiputkien onttoihin varsiin. Pitäisi olla tehokas konsti, mutta en usko että tälläkään kertaa kaikki häviää. Lisää myrkkyä en enään osta, ensi kesänä  lapiota tarvittaessa. Hävitysoppaassa kertoivat vain, että juuret saattavat ulottua metrin syvyyteen, eli melkoisia kuoppia saa kaivaa!
Tämäkin isolehtinen myrkkykukka sai kyytiä vieraskasvipartiomme käsissä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesän -25 marjatilauksia tilauksia vastaanotetaan

  Mansikan itsepoimintaa Arvolan luomutilalla. Satokauden -24 marjoja on vielä jäljellä lähinnä mansikoita ja hieman vadelmaa. Luomuvaelmaa toimitimme erän Ylivieskan Prismaan pakasteena. Luomumansikkapakastetta löytyy Oulaisisa Sarin kalusteen kellarikirppiksen pakasteesta.  Otamme vastaan taas marjatilauksia mansikoille ja vadelmille. Alkukesästä voi myös käydä  hakemassa luomuraparperia. Varauksia voi tehdä sähköpostilla, arvolantila.matkaniva(at) gmail.com, whatsapp:illa 044 214 1034 tai 050 5511303 tai tekstiviestillä. Varauksiin aina oma puhelinnumero ja nimi.   Luomumansikan hinta alustavasti ensi kesälle on itse poimien 8 €/ kg ja valmiiksi poimittuna 13 €/ kg tai 48 €/ 4:n laatikko.  Kuva on viime vuodeta kesäkuun lopusta ensimmäiset poimitut  mansikat. Luomuvadelman hinta on 24 €/kg tai 67 €/ 3 kg:n laatikko. Itsepoimien 12 €/kg. Ottawa-luomuvadelma on makea lajike. Luomuraparperia varsinkin alkukesästä, 5 €/ kg tai 3 €/ 500 g. Raparperi antaa sat...

Terveet elämäntavat ja mansikka!

  Hyvä kunto ja terveys mayhdollistaa monia mukavia asioita. Tässä Marika noin 10 päivän mittaisella pyöräreissulla. Tämänkertainen juttuni on hyvin omakohtainen. Esitänkin ensiksi kysymyksen; miksi terveet elintavat? Eikö se ole jonkinlaista hymistelyä eikä tällaisesta raavaan miehen pitäisi haastaa? Minun syntymästäni aikaa on kulunut n. 74 vuotta. Tässä iässä ainakin minulla lähestulkoon tärkein asia on toimintakyni ylläpitäminen ja säilyttäminen. Marika tarvitsee minua luomutilamme hoidossa ja varmaan muutoinkin. Lisäksi olen saanut syntymälahjan, että en oikein osaa olla toimettomana. Nautin liikunnasta ja pitkistä pyörälenkeistä, nautin luomutilamme töistä ja toivon, että voisin jatkaa näitä toimia mahdollisimman pitkään. Toisin kuin ehkä moni ajattellee, eliniänodotteeseemme perintötekijät vaikuttavat tutkimusten mukaan 15 - 30 %. Loppu riippuu elintavoista ja sitten on se sattuma, jolle ei myöskään voi mitään. Elintavoille voimme. Aamupuuro jossa Alentaja-margariinin lisäks...

Opiskelun iloa

Vihannespunkkien tarkastelua luupilla Päätin minäkin kantaa korteni kekoon ja kirjoittaa blogitekstin. Olen siis Arvolan luomutilan toinen osakas ja blogin pääkirjoittajan puoliso, Marika. Ammatteja minulle on ehtinyt elämän aikana kertyä useampia: laborantti, sairaanhoitaja ja diakonissa. Tällä hetkellä olen kuitenkin opintovapaalla nykyisestä virastani, aloitin nimittäin tammikuussa puutarha-alan opinnot Haapaveden Jedussa. Ajattelin, että jos alkaa mansikan viljelijäksi, kannattaa hakea hiukan koulustusta menestyäkseen. Ja mukavaahan se opiskelu on ollut. Tosin kevät tuo mukanaan haasteita, kun hommia piisaa koulun puutarhalla niin opettajilla kuin opiskelijoillakin. On kylvetty, koulittu, istutettu, otettu pistokkaita, valmisteltu kasvualustoja ja hoidettu kasvihuonetta. Siellä tomaatit ja paprikat ovat jo kukassa ja kohta saadaan myös kimalaiset sinne vihannestalkoisiin!  Tomaatin taimia koulun kasvihuoneessa       Arvolassa ei vielä sattuneesta syystä pellolle...