Siirry pääsisältöön

Myöhäissyksyn töitä

 Syksy on jo aika pitkällä, Marika soittelee joululauluja ja virittelee "kausivaloja". Siitä huolimatta tätäkin kirjoittaessani ulkona on 9,4C° lämmintä. Pääasiallinen puuhailuni tiluksila on ollut vadelmapenkien tuenta. Jossain vaiheessa keväällä olin katsellut V-tuentaa ja ajayttelin siloin, että siinä laitetaan 2 tuentapaalua V-aseentoon ja niihin poikkittaislauta johon tuentalangat laitetaan. Läysin kuitekin malleja, joissa V-tuenta oli tehty yhden paalun varaan. Toki se on paljon helpompi juntata 1 paalu pystyyn kuin kaksi paalua vinoon. Toki jälkimmäinen on varmaanin palkon tukevampi kaikin puolin. Yritän kuintenkin nyt yhdellä tolpalla ja katsotaan , kuina tukevan siitä saan. 

5. kilon leka ja rautakanki pääasialliset työvälineet.

Matkanivan kyläyhdistyksen kylätalo sai vuosi sitten uuden peltikaton. Siitä jäi puutavaraa jonkin verran jäljelle. Vaika puista puolet olikin jo ehtinyt pilaantua pahoin, olis siinä kunnollistkin riittävästi meidän tarpeisiin. Tein kyläyhdistyksen kanssa kaupat ja ajelin puut kotiin. Katkoin 32x100 puusta laudanpätkiä poikkipuiksi jota piitäisi istuttaa junttaamieni tappien päähän. Koitin vahvistaa tappijonojen päitä vinotuilla ja listuella. Sekin jää tässä nähtäväksi, kuinka toimii.

Työnjohto seuraa tarkoin työn edistymistä ja laatua. Tosin joutsenet
aiheuttavat välillä harmia ilmatilaloukkauksilla.

Tilasin 3. mm:n nailonlankaa jonkusen kilometrin, langankiristimiä ja ostin ruuveja, joilla koitan rakentaa poikkipuihin langanpitimet, kun en ole muuta keksinyt. Testaan ensiksi yhden rivin, kuinka se onnistuu ja jos toimii, niin jatkan samaan malliin. Tällä hetkellä ajatuksena on hieman muunneltu V-tuenta, ns Gjerde-tuonta, jonka pitäisi olla hyvä. Aika näyttää.


Katkaisusirkkelille on ollut käyttöä.

Olen aikaisempina vuosina tehnyt mehiläisten punkkien torjunnan jo tähän mennessä. Nyt se on vielä tekemättä, kun ilmat ovat noin lämpimiä. Jos joku miettii, mitä torjuntaa luomutilalla voi käyttää niin kerron lyhyesti. Kesällä torjuntaa tehdään hoitoteknisesti, ns. kuhnurikehillä. Tämä myöhäinen torjunta taas tehdään oksaalihapolla. Oksaalihappo on se , mikä tekee raparperista kirpeää. Siis hyvinkin luonnonmukaista.  Keräsin viime kesänä  ensimmäisen kerran siitepölyä jonkin verran. Se on ollut pakastettuna tähän asti. Nyt ole sitä kuivaillut pienissä erissä. Pitäisi keksiä vielä hyvä pakkaus. Siitepöly on kirjallisuuden mukaan varsinainen terveyspommi. Se on toukkien ravinto ja sisältää uskomattoman määrän erilaisia aineita.  
Eri kasvien siitepölyt ovat eriväriisiä. Minunkin keräyksistä löytyi melko 
monen väristä pölypaakkuja. Yksi mehiläinen tuo kaksi pallukkaa 
kerralla pesään.









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raporttia tilan touhuista

  Vadelmapenkki 28.7.2023 Aioin sanoa, että olen ollut laiska kirjoittamaan blogia. Oikeastaan ei ole ollut kysymys laiskuudesta, kyllä koko ajan touhua on riittänyt. Nyt kuitenkin ajattelin kertoa hieman tämän kesän kulusta. Aloitan vaikka vadelmasta, koska sen kanssa työt keväällä alkoivat.  Tane tutkii tilannetta ennen leikkuuta. Huhtikuussa, kun lumet vielä olivat maassa, aloitin vadelman leikkauksen. Laikkasin kaikki vanhat versot pois ja harvensin kuluvan kesän satoversot  10 - 14 kpl metrille. Lopuksi asettelin vadelmat V-tuentaan. Näin kerrottuna kaikki mahtui kolmelle riville. Penkkiä on kuitenkin noin kilometrin verran, joten kyllä siinä aika monta tuntia takapuolta siirreltiin.  Leikkuujälkeä. Leikkaamisen jälkeen pääsin laittamaan ensimmäistä kertaa vadelmia V-tuentaan. Edellisellä vuonna jänikset lyhensivät kasvustoa niin paljon, että V-tuenta ai ollut mahdollista. Olin kuitenkin aidannut koko alueen syksyllä ja puput pysyivät pellolta poissa. Tässä vaiheessa kaikki näytti

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuolelle tervapapeeria l

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemiä saippuoita, huulirasvo