Siirry pääsisältöön

Onko luomutuotannossa järkeä ?

 Olemme todellakin luomutuotannon alkumetreillä joten mitään asiantuntija lausuntoa on turha odottaa. Mutta toki aloittelevan viljelijän on täytynyt jossain määrin pohtia asiaa jo ennen kuin on tehnyt päätöksensä luomutuotannon aloittamisesta. Meidän osaltamme mehiläistarhaus on ensi kesänä luomussa ja marjanviljely (pääasiassa mansikka ja kokeeksi hieman vadelmaa) on siirtymävaiheen toisena vuotena. 

Olen FB:ssä mehiläishoitajien keskusteluryhmässä ja sielläkin on toisinaan epäilyksiä, että onko Suomessa mitään järkeä mehiläistarhauksen luomutuotannolle. Ajatuksena on, että joihinkin muihin maihin verrattuna kaikki Suomessa tuotettu hunaja on luomun tasoista. Meidän osaltamme aluksi päätös myöskin mehiläistarhauksen siirtämisestä luomuun oli ehkä jotenkin tekninen. Tuntui mahdottomalta markkinoida hunajaa tai siitepölyä pitkän päälle Arvolan Luomutilan nimissä ilman, että tuotteet olisivat luomussa. Muitakin syitä on. Ja mitä enemmän asiaa olen miettinyt, sitä paremmalta ratkaisu tuntuu. 

Ensiksikin, kyllä luomu on aika vahva tae hunajan tai muiden mehiläistarhauksen tuotteiden alkuperästä. Siinä valvotaan tarhojen pitopaikkoja (mm. ei lähellä vilkasliikenteisiä teitä), kalustoa ja lisäysaineistoa. Lisäysaineistona ovat mm emot, pesässä käytettävät pohjukeet ja ruokinta. Mitään lääkkeitä tuotannossa ei käytetä, mutta ei niitä käytetä Suomessa muutenkaan. Näistä mm. ruokintasokeri on puhuttannut hoitajia usein. Että onko mitään järkeä käyttää kolme kertaa kalliimpaa luomusokeria talviruokintaan, kun kyseessä on lähes sama tuote?

Tilasin juuri tämän vuoden luomusokerit ja kyllä se on merkittävä lisä kustannuksiin. En  ole varma, saammeko luomuhunajan lisäarvolla katettua edes ruokintasokerista aiheutuvia lisäkuluja, toivottavasti saamme. Mutta minulle valkeni tästä sokerista merkittävä asia! Kun ostamme luomusokeria, se vaikuttaa jossain päin siten, että tämän sokerin viljelyyn käytetty peltoala on luomussa. Ja tämä on minusta se merkittävämpi vaikuutus asiassa. Siis luomuhunajan tuotantopanokset ovat peräisin luomutuotannosta! 


Entäs sitten luomumarjojen viljely?  Siinä onkin jo hyvinkin monta puolta. Tässä on toki sama asia kuin mehiläistarhauksessa, uskon että tavanomaisessa marjantuotannossa Suomalaiset tuotteet ovat terveellisiä ja turvallisia. Mutta asiaan. Kuten mehiläistarhaus, myös luomumarjanviljely on valvottua. Tavanomaisesta tuotannosta luomutuotantoon siirtyminen vie 3 vuotta. Tänä aikana on tarkkaan valvottu, mitä lisäaineita maahan laitetaan. Kaikki lisäys perustuu tutkittuun tarpeeseen ja lisäykseen saa käyttää vain luomuviljelyssä erikseen sallittuja aineita. Pääasiallinen ravinteiden lähde on viherlannoitus ja viljelyalasta keskimäärin 30 % on oltava viherlannoituksella. 


Suomessa keskimäärin peltojen sisältämä eloperäinen aines vähenee koko ajan. Toki ilmastosyistä asiaan on alettu kiinnittämään enenevässä määrin huomiota tavanomaisessakin viljelyssä. Ts pelloista vapautuu hiiltä sen sijaan, että ne voisivat sitä sitoa. Luomussa ajatus on, että peltojen eloperäisestä aineksesta pidetään huolta ja mieluummin lisätään sitä.  Samoin maaperän rakenteesta koitetaan viherkesannoinnin kasvien valinnalla pitää huolta. Kuuntelin vasta mielenkiintoisen kirjan asiasta, "Ruoka, ilmasto ja terveys". En ole mikään kiihkoilija mutta olen toki huolissani ilmastoasioista ja koitan tehdä asiassa oman osuuteni. Esimerkiksi muuttamalla vähitellen omia elintapojani siihen suuntaan, joka tämänhetkisen käsitykseni mukaan suosii  kestävää kehitystä.

Toinen asia maaperän ja ravinteiden lisäksi on tuholaisten torjunta ja kasvitaudit. Näiden suhteen torjuntamenetelmät ovat kuluttajan kannalta turvallisia. Vahingollisia kemikaaleja ei käytetä. Mansikoiden harmaahomeen torjuntaa me jo harjoittelimme viime kesänä. Mehiläiset, paitsi että auttavat pöluytyksessä, suorittavat myös harmaahomeen torjuntaa. Pesän eteen asennetaan sellainen "vekotin", jonka läpi mehiläiset joutuvat kulkemaan lentoon lähtiessään. Tällöin niiden jalkoihin tarttuu  sellainen sienijauhe, jota ne sitten levittävät kukkiin. Jauhe on täysin vaaraton ihmisille eikä siihen liity mitään varoaikoja. Tämän pitäisi torjua harmaahometta. Ensi suvena asiaa on tarkoitus harjoitelle täysitehoisesti.


Motivaatio luomuun liittyy meillä siis itse tuotteisiin, niiden laatuun ja turvallisuuteen. Toiseksi maaperään, maan hoitoon ja kestäviin viljelymenetelmiin. Kolmanneksi myös niiden käyttämiemme lisäysaineistojen luonnonmukaiseen tuotentoon, joten vaikutukset säteilevät kauemmaksikkin ympäristöön. Ja tottakai, voimme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden ottaa omalta osaltaan kantaa ostamiensa tuotteiden alkuperään ja kasvatustapaan. Oman viljelyn myötä myös omat luomuostokset ovat lisääntyneet koko ajan.  

Tällaisia ajatuksia täänä päivänä.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsaus vuoteen 2024

Satovuoteen valmistautuminen alkaa käytännön toimien osalta edellisenä kesänä. Oikeastaan mietimme maankäyttä paljon pidemmän aikaa eteenpäin, mutta konkreettisten toimien osalta edellinen kesä on tärkeä.  Kesälle 24 päätimme kokeia omaa taimikasvatusta ja keräsimme kaikkiaan 8000 pistokasta. Syynä tähän ennenkaikkea se, että saimme ulkolaisista taimista mustalaikku-nimsen sieniaudin ja jouduimme hävittämään koko istutusalan.    Allaolevat taimet  eivät ole itse keräämiä, vaan kevään 24 istutuksiin ostettuja.  Ensimmäinen yrityksemme kasvattaa itse istutustaimemme, Toinen asia, mitä mietimme, oli pensasmustikan viljelykokeilu. Rieska-leaderilla oli avustusrahaa, jonka ajattelimme sopivan täsmälleen tällaiseen kokeiluun. Anomuksemme menikin paikallisesti läp, mutta ELY-keskus torppasi sen. Olen jokseenkin varma, että missä tahansa muussa EU-maassa se olisi mennyt läpi. Olemme tulleet siihen tulokseen, että mitkään yritystuet eivät koske maanviljelyä. Mutta joka t...

Katsaus vuoteen 2024, osa 3

  Keväällä 2024 meillä oli mahdollisuus apuun ja Harri oli meillä traktorimiehenä kuukauden ajan. Kastelujärjestelmässä oli niin paljon työtä, että apu oli tarpeen. Ne maat, joilla ei ole marjoja, kylvetään  muutoin ajatellen maanparannusta. Jos seuraavana keväänä on tarkoitus istuttaa mansikkaa tai jotain muuta, sitten yksivuotinen viherlannoitusseos tai kauraa. Jos tiedossa on, että seuraavaan marjanistutikseen on pidempi aika, sitten kyseeseen voi tulla monivuotinen viherlannoitusseos. Olemme kantapään kautta oppineet, että monivuotisen viherlannoituksen jälkeen pelto on muokkauksen jälkeen niin turppainen, että penkkien teko on erittäin vaikeaa.  Harri korjailee "Hitec"-karhiamme. Kauraa meillä on ollut jo useampana vuotena. Pääsimme toki aluksi kovinkin helpolla, kun naapurimme Tomi pui ja kuivasi kauran meille ja syötimme ne kanoille. -23 sitten puimme ihan oikeasti ja kuivasimme sekä myimme sen Ylivieskaan. Kustannukset ylittivät tuotot, niinpä nyt kaura on pelkäst...

Katsaus vuoteen 2024 osa 5

Syksyllä katse alkaa kääntymään seuraavaan vuoteen. Mansikoita olemme istuttaneet joka vuosi. Nyt keräsimme taimet omalta emotaimimaalta, istutimme ne istutuspikareihin ja kärräsimme taimikennostot varta vasten tekemällemme hiekkapedille. Koitimme järjestää kastelun mahdollisimman hienosumuisena. Osan kastelusysteemistä samme lahjoituksena hienolta naapuriltamme Paavolta. Taimet lähtivät kyllä hyvään kasvuun, mutta varsinainen koettelemus on tietenkin talvi. Tätä kirjoittaessani ulkona on lämpimän puolella ja taimia suojaava lumipeite on lähes sulannut pois. Ei auta kuin laittaa kädet ristiin ja toivoa parasta. Mielläni istuttaisimme kaikki tulevana keväänä.  Vadelmat opettivat että jäniksiltä kannattaa suojautua. Pensasmustikat ovat ilmesesti vielä halutuimpia rusakoiden herkkuna kuin vadelmat. Niinpä koko pensasmustikka-alue kierrettiin 1,5 m:n aidalla. Itse aitavärkki toki piti ostaa mutta tolpat ovat luomua, itse metsästä haettuja, kuorittuja ja lahonsuojaustakin yritetty ehdä ...