Siirry pääsisältöön

Onko luomutuotannossa järkeä ?

 Olemme todellakin luomutuotannon alkumetreillä joten mitään asiantuntija lausuntoa on turha odottaa. Mutta toki aloittelevan viljelijän on täytynyt jossain määrin pohtia asiaa jo ennen kuin on tehnyt päätöksensä luomutuotannon aloittamisesta. Meidän osaltamme mehiläistarhaus on ensi kesänä luomussa ja marjanviljely (pääasiassa mansikka ja kokeeksi hieman vadelmaa) on siirtymävaiheen toisena vuotena. 

Olen FB:ssä mehiläishoitajien keskusteluryhmässä ja sielläkin on toisinaan epäilyksiä, että onko Suomessa mitään järkeä mehiläistarhauksen luomutuotannolle. Ajatuksena on, että joihinkin muihin maihin verrattuna kaikki Suomessa tuotettu hunaja on luomun tasoista. Meidän osaltamme aluksi päätös myöskin mehiläistarhauksen siirtämisestä luomuun oli ehkä jotenkin tekninen. Tuntui mahdottomalta markkinoida hunajaa tai siitepölyä pitkän päälle Arvolan Luomutilan nimissä ilman, että tuotteet olisivat luomussa. Muitakin syitä on. Ja mitä enemmän asiaa olen miettinyt, sitä paremmalta ratkaisu tuntuu. 

Ensiksikin, kyllä luomu on aika vahva tae hunajan tai muiden mehiläistarhauksen tuotteiden alkuperästä. Siinä valvotaan tarhojen pitopaikkoja (mm. ei lähellä vilkasliikenteisiä teitä), kalustoa ja lisäysaineistoa. Lisäysaineistona ovat mm emot, pesässä käytettävät pohjukeet ja ruokinta. Mitään lääkkeitä tuotannossa ei käytetä, mutta ei niitä käytetä Suomessa muutenkaan. Näistä mm. ruokintasokeri on puhuttannut hoitajia usein. Että onko mitään järkeä käyttää kolme kertaa kalliimpaa luomusokeria talviruokintaan, kun kyseessä on lähes sama tuote?

Tilasin juuri tämän vuoden luomusokerit ja kyllä se on merkittävä lisä kustannuksiin. En  ole varma, saammeko luomuhunajan lisäarvolla katettua edes ruokintasokerista aiheutuvia lisäkuluja, toivottavasti saamme. Mutta minulle valkeni tästä sokerista merkittävä asia! Kun ostamme luomusokeria, se vaikuttaa jossain päin siten, että tämän sokerin viljelyyn käytetty peltoala on luomussa. Ja tämä on minusta se merkittävämpi vaikuutus asiassa. Siis luomuhunajan tuotantopanokset ovat peräisin luomutuotannosta! 


Entäs sitten luomumarjojen viljely?  Siinä onkin jo hyvinkin monta puolta. Tässä on toki sama asia kuin mehiläistarhauksessa, uskon että tavanomaisessa marjantuotannossa Suomalaiset tuotteet ovat terveellisiä ja turvallisia. Mutta asiaan. Kuten mehiläistarhaus, myös luomumarjanviljely on valvottua. Tavanomaisesta tuotannosta luomutuotantoon siirtyminen vie 3 vuotta. Tänä aikana on tarkkaan valvottu, mitä lisäaineita maahan laitetaan. Kaikki lisäys perustuu tutkittuun tarpeeseen ja lisäykseen saa käyttää vain luomuviljelyssä erikseen sallittuja aineita. Pääasiallinen ravinteiden lähde on viherlannoitus ja viljelyalasta keskimäärin 30 % on oltava viherlannoituksella. 


Suomessa keskimäärin peltojen sisältämä eloperäinen aines vähenee koko ajan. Toki ilmastosyistä asiaan on alettu kiinnittämään enenevässä määrin huomiota tavanomaisessakin viljelyssä. Ts pelloista vapautuu hiiltä sen sijaan, että ne voisivat sitä sitoa. Luomussa ajatus on, että peltojen eloperäisestä aineksesta pidetään huolta ja mieluummin lisätään sitä.  Samoin maaperän rakenteesta koitetaan viherkesannoinnin kasvien valinnalla pitää huolta. Kuuntelin vasta mielenkiintoisen kirjan asiasta, "Ruoka, ilmasto ja terveys". En ole mikään kiihkoilija mutta olen toki huolissani ilmastoasioista ja koitan tehdä asiassa oman osuuteni. Esimerkiksi muuttamalla vähitellen omia elintapojani siihen suuntaan, joka tämänhetkisen käsitykseni mukaan suosii  kestävää kehitystä.

Toinen asia maaperän ja ravinteiden lisäksi on tuholaisten torjunta ja kasvitaudit. Näiden suhteen torjuntamenetelmät ovat kuluttajan kannalta turvallisia. Vahingollisia kemikaaleja ei käytetä. Mansikoiden harmaahomeen torjuntaa me jo harjoittelimme viime kesänä. Mehiläiset, paitsi että auttavat pöluytyksessä, suorittavat myös harmaahomeen torjuntaa. Pesän eteen asennetaan sellainen "vekotin", jonka läpi mehiläiset joutuvat kulkemaan lentoon lähtiessään. Tällöin niiden jalkoihin tarttuu  sellainen sienijauhe, jota ne sitten levittävät kukkiin. Jauhe on täysin vaaraton ihmisille eikä siihen liity mitään varoaikoja. Tämän pitäisi torjua harmaahometta. Ensi suvena asiaa on tarkoitus harjoitelle täysitehoisesti.


Motivaatio luomuun liittyy meillä siis itse tuotteisiin, niiden laatuun ja turvallisuuteen. Toiseksi maaperään, maan hoitoon ja kestäviin viljelymenetelmiin. Kolmanneksi myös niiden käyttämiemme lisäysaineistojen luonnonmukaiseen tuotentoon, joten vaikutukset säteilevät kauemmaksikkin ympäristöön. Ja tottakai, voimme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden ottaa omalta osaltaan kantaa ostamiensa tuotteiden alkuperään ja kasvatustapaan. Oman viljelyn myötä myös omat luomuostokset ovat lisääntyneet koko ajan.  

Tällaisia ajatuksia täänä päivänä.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemi...

Siitepölyn käyttö, miksi ja miten ?

Siitepölyn väri vaihtuu sen mukaan, mistä kasvista mehiläiset ovat sen keränneet. Suoritin mehiläistarhaajan tutkinnon vajaa 10 vuotta sitten Haapajärven maatalousoppilaitoksella opettajana hyvin kokenut luomutarhaaja. Jo tuolloin oli puhetta muistakin mehiläistuotteista kuin hunaja. Kävimme kuitenkin Marikan (Marika Kamps) kanssa Mehiläistarhaajan liiton koulutuksessa nimenomaan muiden tuotteiden, kuin hunajan suhteen. Päätimme kokeilla asiaa itsekkin. Nyt muutaman vuoden jälkeen olen hyvin vakuuttunut siitepölyn hyödyista ravintolisänä.  "Siitepölyä  on käytetty ravintolisänä jo pitkään. Sen käyttö lisää elinvoimaa ja virkeyttä, parantaa ruuansulatusta, lisää suorituskykyä urheilussa, auttaa pitämään muistia kunnossa, hidastaa ikääntymistä, parantaa anemiaa ja vähentää siitepölyallergian oireita siedätyshoidossa." Googlen hakutulosten kärjessä. Mehiläisen siitepöly sisältää yli 250 biologisesti aktiivista ainetta, kuten proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja, rasvahappoja, ...

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuole...