Siirry pääsisältöön

Kevät kylvöjä

11.4.2021/ Marika 

 Yksi lisääntyvän auringon valon ja lumen sulamisen vaikutus on halu kaivaa esiin multaa ja siemeniä. Jostain syystä ainakin allekirjoittaneelle jo pelkkä mullan tuoksu tai ajatus multaan uppoavista käsistä tuntuu hyvältä. Siemeniä hypistellään, tarkastellaan ja tilataan jo alkuvuodesta. Mutta kotipuutarhurin kannattaa hiukan pidätellä itseään, jotta taimikasvatus onnistuu. Varsinkin täällä pohjoisessa Suomessa valon määrä on alkuvuodesta vielä niin vähäistä, että taimista kasvaa honteloita ja pitkiä huoneenlämmössä. Toki innokas kylväjä voi korjata ongelmaa istuttamalla taimen koulintavaiheessa syvempään, jolloin se usein tekee uusia juuria myös hontelosta varrestaan (kuten tomaatti!)
Kannattaa kokeilla erilaisia lajikkeita ja kirjata
 muistiin miten kasvatus onnistui.


 Useimmat siemenet tarvitsevat itääkseen n. 20 asteen lämpötilan, mutta taimikasvatus voi tapahtua jo hiukan alemassa lämmössä. Poikkeuksiakin on, kuten vaikkapa tähkälaventeli, joka kylvetään multaan ja laitetaan muovipussissa jääkaappiin 2-3 viikoksi. Tämän jälkeen se nostetaan huoneenlämpöön ja annetaan itää siinä. Jotkut siemenet vaativat kylmäkäsittelyä eli useamman viikon jääkaapissa tai ulkona lumihangen alla aloittaakseen kasvunsa. Tämä johtuu kasvin omasta biologiasta: siemenen ei kannata itää Suomessa syksyllä heti kun se putoaa maahan, vaan odottaa kylmän talven yli ja itää vasta keväällä, jolloin kasvuolosuhteet ovat paremmat. Sama pätee muuten perunaan, sekään ei muodosta ituja syksyllä vaan vasta seuraavana keväänä.
Basilikan ja Kamomillasaunion pikku taimia kasvamassa. 


Välttyäkseen ikäviltä takaiskuilta, kannattaa tarkistaa myös se, itääkö siemen valossa vai pimeässä. Suurin osa siemenistä kylvetään multaan ja peitetään ohuesti, mutta on myös olemassa siemeniä, jotka itävät valossa. Jos ne peittää, ei tapahdu mitään kasvua tai ihan muutama siemen sieltä täältä itää. Valossa itäviä ovat useat yrtit kuten basilika, salvia ja rosmariini. Kukista mm. lobelia itää valossa. Netistä löytyy näitä tietoja aika huonosti, mutta siemenluetteloista löytää paljon tietoja eri lajikkeista ja niiden ominaisuuksista (esim. Siemenvesa).




Olkikukan taimia,
 kesäkukkiakin kannattaa kokeilla kasvattaa itse. 

 Kylvöksiin kannattaa varata kylvömultaa, joka on heikosti lannoitettua ja  kuohkeaa. Hennot päätään nostavat taimet pienine juurineen selviävät parhaiten siemenen omilla ravinteilla. Koulintavaiheessa voi lannoitusta lisätä ja vaihtaa ”paksumpaan” multaan. Kylvökset voi peittää kirkkaalla (valossa itävät siemenet) tai mustalla muovilla, joka poistetaan, kun pienet taimet ilmaantuvat mullan pinnalle. Näin kosteus ja lämpötila pysyvät sopivina itämiselle. 

Sitten ei muuta kuin odotetaan kasvun ihmettä! Se palkitsee kylväjän joka kerta yhtä iloisella ja yllättävällä tavalla. Kokeile vaikka!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesän -25 marjatilauksia tilauksia vastaanotetaan

  Mansikan itsepoimintaa Arvolan luomutilalla. Satokauden -24 marjoja on vielä jäljellä lähinnä mansikoita ja hieman vadelmaa. Luomuvaelmaa toimitimme erän Ylivieskan Prismaan pakasteena. Luomumansikkapakastetta löytyy Oulaisisa Sarin kalusteen kellarikirppiksen pakasteesta.  Otamme vastaan taas marjatilauksia mansikoille ja vadelmille. Alkukesästä voi myös käydä  hakemassa luomuraparperia. Varauksia voi tehdä sähköpostilla, arvolantila.matkaniva(at) gmail.com, whatsapp:illa 044 214 1034 tai 050 5511303 tai tekstiviestillä. Varauksiin aina oma puhelinnumero ja nimi.   Luomumansikan hinta alustavasti ensi kesälle on itse poimien 8 €/ kg ja valmiiksi poimittuna 13 €/ kg tai 48 €/ 4:n laatikko.  Kuva on viime vuodeta kesäkuun lopusta ensimmäiset poimitut  mansikat. Luomuvadelman hinta on 24 €/kg tai 67 €/ 3 kg:n laatikko. Itsepoimien 12 €/kg. Ottawa-luomuvadelma on makea lajike. Luomuraparperia varsinkin alkukesästä, 5 €/ kg tai 3 €/ 500 g. Raparperi antaa sat...

Terveet elämäntavat ja mansikka!

  Hyvä kunto ja terveys mayhdollistaa monia mukavia asioita. Tässä Marika noin 10 päivän mittaisella pyöräreissulla. Tämänkertainen juttuni on hyvin omakohtainen. Esitänkin ensiksi kysymyksen; miksi terveet elintavat? Eikö se ole jonkinlaista hymistelyä eikä tällaisesta raavaan miehen pitäisi haastaa? Minun syntymästäni aikaa on kulunut n. 74 vuotta. Tässä iässä ainakin minulla lähestulkoon tärkein asia on toimintakyni ylläpitäminen ja säilyttäminen. Marika tarvitsee minua luomutilamme hoidossa ja varmaan muutoinkin. Lisäksi olen saanut syntymälahjan, että en oikein osaa olla toimettomana. Nautin liikunnasta ja pitkistä pyörälenkeistä, nautin luomutilamme töistä ja toivon, että voisin jatkaa näitä toimia mahdollisimman pitkään. Toisin kuin ehkä moni ajattellee, eliniänodotteeseemme perintötekijät vaikuttavat tutkimusten mukaan 15 - 30 %. Loppu riippuu elintavoista ja sitten on se sattuma, jolle ei myöskään voi mitään. Elintavoille voimme. Aamupuuro jossa Alentaja-margariinin lisäks...

Vadelmapenkin aitaus...

Vadelmapenkkeihin pitäisi asentaa tukikepit joiden väliin pingoitetaan lanka. Olemme ajatelleet tehdä ns. V-tuennan, joita varten näitä tolppia olen värännyt.   Kevättalvella tein metsänhoititöitä anoppini metsässä ja valitsin riu-uista sopivaa tolppavärkkiä. Sen jälkeen kuorin niitä ja loppukeväällä ystäväni Pekka kävi kaverinani teroittamassa tolppien kärkiä. Ne  noin 400 tolppaa ovat kuivanneet pinossa kesän ja ovat aika keveitä. Nyt oli jatkokäsittelyn aika.   Tässä niitä penkkejä on, joihin pitäisi tukiaita tehdä. Itse vadelmat ovat vielä pieniä.  Viherlannoitusseos alkaa pikkuhiljaa kasvamaan penkkien väliin.  Roskat tosin nopeimmin. Luonnon puiset tolpat sopivat mieletämme luomutilalle painekyllästettyjen sijaan. Koska vadelman  tuotantoaika kirjallisuuden mukaan on 10 vuotta, olisi suotavaa, että tolpat kestäisivät sen aikaa. Siksi koitan käyttää perinteistä kyllästystä, eli hiillostaa tolppien päät. Nyt tuli käyttöä sille puusilpulle, jot...