Siirry pääsisältöön

Valmet 502 töihin

 


Minulle kevät on ollut aina paras vuodenaika. Se kasvun ihme, kun talven alta kuolleelta näyttävä luonto alkaa muuttumaan vihreäksi ja elämää näkyy joka puolella ympärillä. Todellakin sanat ”Elävä maa” tuntuvat todelta. Vaikka olen saanut kokea jo monta kevättä, se tuottaa minulle edelleen suurta mielihyvää.


Tämän kevään hankinta, harjakone töissä. Niin, Valmetti on hieman
varhaisempaa perua.
'

Luomutilalla ei todellakaan ole ajanvietto-ongelmia. Yksi kevään asioista on mansikoiden kuolleiden lehtien harjaus.  Sain hankittua pienen harjakoneen Alavieskasta lopettelevalta marjatilalta. Valmettiin jouduin teettämään pienen muutoksen, että sain harjakoneen hydrauliikamoottorin toimimaan. Onneksi lähikulmilta löytyy uskomattoman taitava ja avuliaskin metallimies, joka hoiti hydrauliikkaan paluulinja tuossa tuokiossa.

Tilaa uusille istutusille.

Olemme tilanneet uutta istuteettavaa mansikalle noin hehtaarin alueelle ja niille piti tietenkin valmistaa penkit. Käänsin ja muokkasin viherlannoituksella olevan alueen. Alueesta on tehty viljavuustutkimus ja sen perusteella lannoitussuunnitelma. Luomussa maahan ei laittaa mitään ilman tutkittua tarvetta ja se mitä laitetaan, pitää olla luomuun hyväksyttyä. Tässä tapauksessa puutetta oli vielä kaliumista, mikä on erityisesti mansikalle tarpeen. Lisäsin suunnitellun kaliumsulfaatin ja hieman Novarbo Arvon kanankakkapohjaista lannoitetta. Näillä mennään.

T-haarassa on huomioitu seuraava palsta.




Paineenalennusventtiili ja jakolinja, josta
tihkuletkut lähtevät.





Tihkukasteluletkuille on oma tekniikkansa liittää "paloletkuihin"

Uutta aluetta varten täytyi rakentaa kastelujärjestelmään uutta runkolinjaa ja tietenkin koko tihkukastelujärjestelmä. Arvioisin, että uusille penkeille on noin 18 000 tihkukastelureikää, joten kyllä sieltä monta lirtaa ehtii vettä mennä, vaikka yhdestä reiästä ei menekkään kuin reilu litra tunnissa. Toki on muistettava, että tihkukastelu on huomattavan ekologinen päältä kasteluun verrattuna. Vesi menee muovin alle  oikeaan paikkaan lähelle juuria ja haihtuu vähän, kun katemuovi suojaa.


Nyt uusi alue on valmis mansikantaimille. Ensmmäinen erä taimia tulikin tiistaina ja ne pitääisi saada maahan pikaisesti. Sää ei tätä kirjoittaessani ole kovin suotuisa, siksi hetkeksi istuinkin koneen ääreen.  Jos aikaa on, palaan näissä istutusasioissa toisen kerran asiaan.  Toivon Arvolan tilan puolesta lukijoille hyvää kevättä ja iloista mieltä. Jos kuljette peltojemme ohi, sopii pysähtyä vaihtamaan pari sanaa. On ollut hyvin kannustavaa se myönteinen suhtautuminen, jota olemme saaneet hankkeellemme. Kiitoksia !

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raporttia tilan touhuista

  Vadelmapenkki 28.7.2023 Aioin sanoa, että olen ollut laiska kirjoittamaan blogia. Oikeastaan ei ole ollut kysymys laiskuudesta, kyllä koko ajan touhua on riittänyt. Nyt kuitenkin ajattelin kertoa hieman tämän kesän kulusta. Aloitan vaikka vadelmasta, koska sen kanssa työt keväällä alkoivat.  Tane tutkii tilannetta ennen leikkuuta. Huhtikuussa, kun lumet vielä olivat maassa, aloitin vadelman leikkauksen. Laikkasin kaikki vanhat versot pois ja harvensin kuluvan kesän satoversot  10 - 14 kpl metrille. Lopuksi asettelin vadelmat V-tuentaan. Näin kerrottuna kaikki mahtui kolmelle riville. Penkkiä on kuitenkin noin kilometrin verran, joten kyllä siinä aika monta tuntia takapuolta siirreltiin.  Leikkuujälkeä. Leikkaamisen jälkeen pääsin laittamaan ensimmäistä kertaa vadelmia V-tuentaan. Edellisellä vuonna jänikset lyhensivät kasvustoa niin paljon, että V-tuenta ai ollut mahdollista. Olin kuitenkin aidannut koko alueen syksyllä ja puput pysyivät pellolta poissa. Tässä vaiheessa kaikki näytti

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuolelle tervapapeeria l

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemiä saippuoita, huulirasvo