Siirry pääsisältöön

VÄLITILINPÄÄTÖS

On pitkä aika siitä kun edellisen kerran kirjoitin. Syykin on ykasinkertainen; ei ole ollut aikaa. Nyt on hieman rauhoittunut, mutta varmaan meillä on niin kuin monella muullakin maasta elantonsa saavalla, kesäloma on talvella. Toki sen verran täytyy korjata, että ei tilamme vielä elantoa anna. Toivoaksemme tulevaisuudessa.
Kärryllinen mansikoita!

Mansikoista ajattelin kirjoittaa. Istutimme viime keväänä kahta eri luomumansikkataimea. Polkka-paakkutaimea ja Polkka Frigotaimea. Keväällä istutimme lisää noin hehtaarin verran, edelleenkin polkkaa. Samalla paikkasimme eikaisempaa istutusta noin tuhannen taimen verran. Viime kevään istutukset olivat tämänkeväistä huomattavasti myöhemmin, siltikin Frigo-taimi kukki ja antoi hieman satoakin, vaikka pääosa paleltui. Odotimme, että saisimme paitsi viime kevään istutuksista satoa, myöskin tämän kevään frigotaimista. 

 Aluksi kaikki näyttikin hyvältä. Kukinta alkoi ja mehiläiset tekivät työtään pölytyksen suhteen ja myös harmaahomeen torjunnassa. (Mansikka- ja vadelma meillä on luomutuptannon toisen vuoden siirtymävaiheessa. Mehiläistarhaus on luomua jo nyt.) Sitten alkoivat helteet. Mansikka kypsyi meidän odotusten mukaa aikaisen, ensimmäiset mansikat olivat suuria ja kaikin puolin hyviä. Poimimme osan valmiiksi ja pääosa sadosta meni itsepoimintana. Poimintaralli käynnistyi nopesti ja harmiksemme myös päättyi nopeasti. Koko viljelyalallamme on tihkukastelu. Mutta kun on päivästä ja viikosta toiseen jatkuva helle, se ei riitä. Mansikka sulkee lehtensä suojatakseen itsensä ja marjat kuivaavat peltoon. Näin meillä kävi. Olimme odottaneet kahden kolmen viikon poimintaaikaa, sitä kesti oikeastaan vain viikon. Vähintäänkin puolet sadosta kuivasi peltoon.

 Vaikka kesä mansikan suhteen taloudellisesti epäonnistui, oli siinä kuitenkin paljon hyviä asioita. Saimme tosi hyvän vastaanoton ihmisiltä, kannustusta ja onnentoivotuksia. Oikeastaan siltä puolelta ei tule mieleen mitään negatiivista, vaikka olemme vasta-alkajia näissä hommissa. Oma toiminta, opastuksen, punnituksen, rahastuksen... kanssa meni mielestämme ihan hyvin. Väliaikaiseksi tarkoitetut kylmätilammekin riittivät juuri ja juuri. Ensi kesäksi on hankittava jotakin parempaa sen suhteen. Meillä on ollut jonkin verran koululaisia mansikkamaan hoitohommissa ja lisäksi oli yksi henkilö viikon päivät poimimassa itsemme lisäksi. Marikan äiti ilmaantui myös pellolle vaika siellä oli väliin tosi kuumaa. Ensi kesänä poimittava ala on yli kaksinkertainen, joten sen suhteen on talven aikaan jotakin suunnitteltava. 
Vadelma on kukkinut pitkää ja kukkii edelleen.


 Vadelmasta meillä ei tälle kesälle vielä ollut odotuksia. Se on kuitenkin vähiinsä kukkinut ja kyllä se hieman marjaa antaa. Tällä hetkellä ei pysty samomaan varmaksi, pääseekä sinne itsepoimintaan vai jääkö saato niin vähäiseksi, että ehdimme poimia ne Marikan kanssa. Hieman on jo ehditty harjoitella senkin poimimista muutamalle asiakkaalle ja toimitamme tilauksia sitä mukaan kuin marjaa tulee.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemi...

Siitepölyn käyttö, miksi ja miten ?

Siitepölyn väri vaihtuu sen mukaan, mistä kasvista mehiläiset ovat sen keränneet. Suoritin mehiläistarhaajan tutkinnon vajaa 10 vuotta sitten Haapajärven maatalousoppilaitoksella opettajana hyvin kokenut luomutarhaaja. Jo tuolloin oli puhetta muistakin mehiläistuotteista kuin hunaja. Kävimme kuitenkin Marikan (Marika Kamps) kanssa Mehiläistarhaajan liiton koulutuksessa nimenomaan muiden tuotteiden, kuin hunajan suhteen. Päätimme kokeilla asiaa itsekkin. Nyt muutaman vuoden jälkeen olen hyvin vakuuttunut siitepölyn hyödyista ravintolisänä.  "Siitepölyä  on käytetty ravintolisänä jo pitkään. Sen käyttö lisää elinvoimaa ja virkeyttä, parantaa ruuansulatusta, lisää suorituskykyä urheilussa, auttaa pitämään muistia kunnossa, hidastaa ikääntymistä, parantaa anemiaa ja vähentää siitepölyallergian oireita siedätyshoidossa." Googlen hakutulosten kärjessä. Mehiläisen siitepöly sisältää yli 250 biologisesti aktiivista ainetta, kuten proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja, rasvahappoja, ...

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuole...