Siirry pääsisältöön

VÄLITILINPÄÄTÖS

On pitkä aika siitä kun edellisen kerran kirjoitin. Syykin on ykasinkertainen; ei ole ollut aikaa. Nyt on hieman rauhoittunut, mutta varmaan meillä on niin kuin monella muullakin maasta elantonsa saavalla, kesäloma on talvella. Toki sen verran täytyy korjata, että ei tilamme vielä elantoa anna. Toivoaksemme tulevaisuudessa.
Kärryllinen mansikoita!

Mansikoista ajattelin kirjoittaa. Istutimme viime keväänä kahta eri luomumansikkataimea. Polkka-paakkutaimea ja Polkka Frigotaimea. Keväällä istutimme lisää noin hehtaarin verran, edelleenkin polkkaa. Samalla paikkasimme eikaisempaa istutusta noin tuhannen taimen verran. Viime kevään istutukset olivat tämänkeväistä huomattavasti myöhemmin, siltikin Frigo-taimi kukki ja antoi hieman satoakin, vaikka pääosa paleltui. Odotimme, että saisimme paitsi viime kevään istutuksista satoa, myöskin tämän kevään frigotaimista. 

 Aluksi kaikki näyttikin hyvältä. Kukinta alkoi ja mehiläiset tekivät työtään pölytyksen suhteen ja myös harmaahomeen torjunnassa. (Mansikka- ja vadelma meillä on luomutuptannon toisen vuoden siirtymävaiheessa. Mehiläistarhaus on luomua jo nyt.) Sitten alkoivat helteet. Mansikka kypsyi meidän odotusten mukaa aikaisen, ensimmäiset mansikat olivat suuria ja kaikin puolin hyviä. Poimimme osan valmiiksi ja pääosa sadosta meni itsepoimintana. Poimintaralli käynnistyi nopesti ja harmiksemme myös päättyi nopeasti. Koko viljelyalallamme on tihkukastelu. Mutta kun on päivästä ja viikosta toiseen jatkuva helle, se ei riitä. Mansikka sulkee lehtensä suojatakseen itsensä ja marjat kuivaavat peltoon. Näin meillä kävi. Olimme odottaneet kahden kolmen viikon poimintaaikaa, sitä kesti oikeastaan vain viikon. Vähintäänkin puolet sadosta kuivasi peltoon.

 Vaikka kesä mansikan suhteen taloudellisesti epäonnistui, oli siinä kuitenkin paljon hyviä asioita. Saimme tosi hyvän vastaanoton ihmisiltä, kannustusta ja onnentoivotuksia. Oikeastaan siltä puolelta ei tule mieleen mitään negatiivista, vaikka olemme vasta-alkajia näissä hommissa. Oma toiminta, opastuksen, punnituksen, rahastuksen... kanssa meni mielestämme ihan hyvin. Väliaikaiseksi tarkoitetut kylmätilammekin riittivät juuri ja juuri. Ensi kesäksi on hankittava jotakin parempaa sen suhteen. Meillä on ollut jonkin verran koululaisia mansikkamaan hoitohommissa ja lisäksi oli yksi henkilö viikon päivät poimimassa itsemme lisäksi. Marikan äiti ilmaantui myös pellolle vaika siellä oli väliin tosi kuumaa. Ensi kesänä poimittava ala on yli kaksinkertainen, joten sen suhteen on talven aikaan jotakin suunnitteltava. 
Vadelma on kukkinut pitkää ja kukkii edelleen.


 Vadelmasta meillä ei tälle kesälle vielä ollut odotuksia. Se on kuitenkin vähiinsä kukkinut ja kyllä se hieman marjaa antaa. Tällä hetkellä ei pysty samomaan varmaksi, pääseekä sinne itsepoimintaan vai jääkö saato niin vähäiseksi, että ehdimme poimia ne Marikan kanssa. Hieman on jo ehditty harjoitella senkin poimimista muutamalle asiakkaalle ja toimitamme tilauksia sitä mukaan kuin marjaa tulee.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesän -25 marjatilauksia tilauksia vastaanotetaan

  Mansikan itsepoimintaa Arvolan luomutilalla. Satokauden -24 marjoja on vielä jäljellä lähinnä mansikoita ja hieman vadelmaa. Luomuvaelmaa toimitimme erän Ylivieskan Prismaan pakasteena. Luomumansikkapakastetta löytyy Oulaisisa Sarin kalusteen kellarikirppiksen pakasteesta.  Otamme vastaan taas marjatilauksia mansikoille ja vadelmille. Alkukesästä voi myös käydä  hakemassa luomuraparperia. Varauksia voi tehdä sähköpostilla, arvolantila.matkaniva(at) gmail.com, whatsapp:illa 044 214 1034 tai 050 5511303 tai tekstiviestillä. Varauksiin aina oma puhelinnumero ja nimi.   Luomumansikan hinta alustavasti ensi kesälle on itse poimien 8 €/ kg ja valmiiksi poimittuna 13 €/ kg tai 48 €/ 4:n laatikko.  Kuva on viime vuodeta kesäkuun lopusta ensimmäiset poimitut  mansikat. Luomuvadelman hinta on 24 €/kg tai 67 €/ 3 kg:n laatikko. Itsepoimien 12 €/kg. Ottawa-luomuvadelma on makea lajike. Luomuraparperia varsinkin alkukesästä, 5 €/ kg tai 3 €/ 500 g. Raparperi antaa sat...

Terveet elämäntavat ja mansikka!

  Hyvä kunto ja terveys mayhdollistaa monia mukavia asioita. Tässä Marika noin 10 päivän mittaisella pyöräreissulla. Tämänkertainen juttuni on hyvin omakohtainen. Esitänkin ensiksi kysymyksen; miksi terveet elintavat? Eikö se ole jonkinlaista hymistelyä eikä tällaisesta raavaan miehen pitäisi haastaa? Minun syntymästäni aikaa on kulunut n. 74 vuotta. Tässä iässä ainakin minulla lähestulkoon tärkein asia on toimintakyni ylläpitäminen ja säilyttäminen. Marika tarvitsee minua luomutilamme hoidossa ja varmaan muutoinkin. Lisäksi olen saanut syntymälahjan, että en oikein osaa olla toimettomana. Nautin liikunnasta ja pitkistä pyörälenkeistä, nautin luomutilamme töistä ja toivon, että voisin jatkaa näitä toimia mahdollisimman pitkään. Toisin kuin ehkä moni ajattellee, eliniänodotteeseemme perintötekijät vaikuttavat tutkimusten mukaan 15 - 30 %. Loppu riippuu elintavoista ja sitten on se sattuma, jolle ei myöskään voi mitään. Elintavoille voimme. Aamupuuro jossa Alentaja-margariinin lisäks...

Vadelmapenkin aitaus...

Vadelmapenkkeihin pitäisi asentaa tukikepit joiden väliin pingoitetaan lanka. Olemme ajatelleet tehdä ns. V-tuennan, joita varten näitä tolppia olen värännyt.   Kevättalvella tein metsänhoititöitä anoppini metsässä ja valitsin riu-uista sopivaa tolppavärkkiä. Sen jälkeen kuorin niitä ja loppukeväällä ystäväni Pekka kävi kaverinani teroittamassa tolppien kärkiä. Ne  noin 400 tolppaa ovat kuivanneet pinossa kesän ja ovat aika keveitä. Nyt oli jatkokäsittelyn aika.   Tässä niitä penkkejä on, joihin pitäisi tukiaita tehdä. Itse vadelmat ovat vielä pieniä.  Viherlannoitusseos alkaa pikkuhiljaa kasvamaan penkkien väliin.  Roskat tosin nopeimmin. Luonnon puiset tolpat sopivat mieletämme luomutilalle painekyllästettyjen sijaan. Koska vadelman  tuotantoaika kirjallisuuden mukaan on 10 vuotta, olisi suotavaa, että tolpat kestäisivät sen aikaa. Siksi koitan käyttää perinteistä kyllästystä, eli hiillostaa tolppien päät. Nyt tuli käyttöä sille puusilpulle, jot...