Siirry pääsisältöön

VÄLITILINPÄÄTÖS

On pitkä aika siitä kun edellisen kerran kirjoitin. Syykin on ykasinkertainen; ei ole ollut aikaa. Nyt on hieman rauhoittunut, mutta varmaan meillä on niin kuin monella muullakin maasta elantonsa saavalla, kesäloma on talvella. Toki sen verran täytyy korjata, että ei tilamme vielä elantoa anna. Toivoaksemme tulevaisuudessa.
Kärryllinen mansikoita!

Mansikoista ajattelin kirjoittaa. Istutimme viime keväänä kahta eri luomumansikkataimea. Polkka-paakkutaimea ja Polkka Frigotaimea. Keväällä istutimme lisää noin hehtaarin verran, edelleenkin polkkaa. Samalla paikkasimme eikaisempaa istutusta noin tuhannen taimen verran. Viime kevään istutukset olivat tämänkeväistä huomattavasti myöhemmin, siltikin Frigo-taimi kukki ja antoi hieman satoakin, vaikka pääosa paleltui. Odotimme, että saisimme paitsi viime kevään istutuksista satoa, myöskin tämän kevään frigotaimista. 

 Aluksi kaikki näyttikin hyvältä. Kukinta alkoi ja mehiläiset tekivät työtään pölytyksen suhteen ja myös harmaahomeen torjunnassa. (Mansikka- ja vadelma meillä on luomutuptannon toisen vuoden siirtymävaiheessa. Mehiläistarhaus on luomua jo nyt.) Sitten alkoivat helteet. Mansikka kypsyi meidän odotusten mukaa aikaisen, ensimmäiset mansikat olivat suuria ja kaikin puolin hyviä. Poimimme osan valmiiksi ja pääosa sadosta meni itsepoimintana. Poimintaralli käynnistyi nopesti ja harmiksemme myös päättyi nopeasti. Koko viljelyalallamme on tihkukastelu. Mutta kun on päivästä ja viikosta toiseen jatkuva helle, se ei riitä. Mansikka sulkee lehtensä suojatakseen itsensä ja marjat kuivaavat peltoon. Näin meillä kävi. Olimme odottaneet kahden kolmen viikon poimintaaikaa, sitä kesti oikeastaan vain viikon. Vähintäänkin puolet sadosta kuivasi peltoon.

 Vaikka kesä mansikan suhteen taloudellisesti epäonnistui, oli siinä kuitenkin paljon hyviä asioita. Saimme tosi hyvän vastaanoton ihmisiltä, kannustusta ja onnentoivotuksia. Oikeastaan siltä puolelta ei tule mieleen mitään negatiivista, vaikka olemme vasta-alkajia näissä hommissa. Oma toiminta, opastuksen, punnituksen, rahastuksen... kanssa meni mielestämme ihan hyvin. Väliaikaiseksi tarkoitetut kylmätilammekin riittivät juuri ja juuri. Ensi kesäksi on hankittava jotakin parempaa sen suhteen. Meillä on ollut jonkin verran koululaisia mansikkamaan hoitohommissa ja lisäksi oli yksi henkilö viikon päivät poimimassa itsemme lisäksi. Marikan äiti ilmaantui myös pellolle vaika siellä oli väliin tosi kuumaa. Ensi kesänä poimittava ala on yli kaksinkertainen, joten sen suhteen on talven aikaan jotakin suunnitteltava. 
Vadelma on kukkinut pitkää ja kukkii edelleen.


 Vadelmasta meillä ei tälle kesälle vielä ollut odotuksia. Se on kuitenkin vähiinsä kukkinut ja kyllä se hieman marjaa antaa. Tällä hetkellä ei pysty samomaan varmaksi, pääseekä sinne itsepoimintaan vai jääkö saato niin vähäiseksi, että ehdimme poimia ne Marikan kanssa. Hieman on jo ehditty harjoitella senkin poimimista muutamalle asiakkaalle ja toimitamme tilauksia sitä mukaan kuin marjaa tulee.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Katsaus vuoteen 2024

Satovuoteen valmistautuminen alkaa käytännön toimien osalta edellisenä kesänä. Oikeastaan mietimme maankäyttä paljon pidemmän aikaa eteenpäin, mutta konkreettisten toimien osalta edellinen kesä on tärkeä.  Kesälle 24 päätimme kokeia omaa taimikasvatusta ja keräsimme kaikkiaan 8000 pistokasta. Syynä tähän ennenkaikkea se, että saimme ulkolaisista taimista mustalaikku-nimsen sieniaudin ja jouduimme hävittämään koko istutusalan.    Allaolevat taimet  eivät ole itse keräämiä, vaan kevään 24 istutuksiin ostettuja.  Ensimmäinen yrityksemme kasvattaa itse istutustaimemme, Toinen asia, mitä mietimme, oli pensasmustikan viljelykokeilu. Rieska-leaderilla oli avustusrahaa, jonka ajattelimme sopivan täsmälleen tällaiseen kokeiluun. Anomuksemme menikin paikallisesti läp, mutta ELY-keskus torppasi sen. Olen jokseenkin varma, että missä tahansa muussa EU-maassa se olisi mennyt läpi. Olemme tulleet siihen tulokseen, että mitkään yritystuet eivät koske maanviljelyä. Mutta joka t...

Katsaus vuoteen 2024, osa 3

  Keväällä 2024 meillä oli mahdollisuus apuun ja Harri oli meillä traktorimiehenä kuukauden ajan. Kastelujärjestelmässä oli niin paljon työtä, että apu oli tarpeen. Ne maat, joilla ei ole marjoja, kylvetään  muutoin ajatellen maanparannusta. Jos seuraavana keväänä on tarkoitus istuttaa mansikkaa tai jotain muuta, sitten yksivuotinen viherlannoitusseos tai kauraa. Jos tiedossa on, että seuraavaan marjanistutikseen on pidempi aika, sitten kyseeseen voi tulla monivuotinen viherlannoitusseos. Olemme kantapään kautta oppineet, että monivuotisen viherlannoituksen jälkeen pelto on muokkauksen jälkeen niin turppainen, että penkkien teko on erittäin vaikeaa.  Harri korjailee "Hitec"-karhiamme. Kauraa meillä on ollut jo useampana vuotena. Pääsimme toki aluksi kovinkin helpolla, kun naapurimme Tomi pui ja kuivasi kauran meille ja syötimme ne kanoille. -23 sitten puimme ihan oikeasti ja kuivasimme sekä myimme sen Ylivieskaan. Kustannukset ylittivät tuotot, niinpä nyt kaura on pelkäst...

Katsaus vuoteen 2024 osa 5

Syksyllä katse alkaa kääntymään seuraavaan vuoteen. Mansikoita olemme istuttaneet joka vuosi. Nyt keräsimme taimet omalta emotaimimaalta, istutimme ne istutuspikareihin ja kärräsimme taimikennostot varta vasten tekemällemme hiekkapedille. Koitimme järjestää kastelun mahdollisimman hienosumuisena. Osan kastelusysteemistä samme lahjoituksena hienolta naapuriltamme Paavolta. Taimet lähtivät kyllä hyvään kasvuun, mutta varsinainen koettelemus on tietenkin talvi. Tätä kirjoittaessani ulkona on lämpimän puolella ja taimia suojaava lumipeite on lähes sulannut pois. Ei auta kuin laittaa kädet ristiin ja toivoa parasta. Mielläni istuttaisimme kaikki tulevana keväänä.  Vadelmat opettivat että jäniksiltä kannattaa suojautua. Pensasmustikat ovat ilmesesti vielä halutuimpia rusakoiden herkkuna kuin vadelmat. Niinpä koko pensasmustikka-alue kierrettiin 1,5 m:n aidalla. Itse aitavärkki toki piti ostaa mutta tolpat ovat luomua, itse metsästä haettuja, kuorittuja ja lahonsuojaustakin yritetty ehdä ...