Siirry pääsisältöön

Kevään merkit luonnossa ja luomuviljelijän ajatuksissa.

 


  

Maailma on sekaisin ja ainakin jotkin ihmiset. En kuitenkaan puutu tässä jutussani siihen, vaikka se koskettaa minua ihan niin kuin muitakin. Olipa miten tahansa, syödä pitää ja ilman viljelijöitä ja viljelyä ruoka ennen pitkää loppuu. Koitamme tehdä asian suhteen sen, minkä omalta osaltamme voimme ja osaamme. Joka tapauksessa kevät on ainakin minulle toivon ja uuden odotuksen aikaa. On kuin koko keho ja mieli saisi uutta virtaa ja sormet syyhyävät päästä työhön ja touhuun tuonne pelloille.

Uskollinen vahtimme, Tane,  pitää kyllä huolen kevään tulon tarkkailusta.


Viime vuonna ostamamme lisäalue on luomuun siirtymävaiheessa ja sinne kylvettiin viherlannoitusseos. (Taisi olla hyvää seosta, koska ainakin jäniksille tuntui maistuvan.) Koska pääosa pelloista on avo-ojissa tarkoituksemme on salaojittaa alue ensi kesänä, loppukesästä. Salaojasuunnitelman tekijä Maveplanista kävi reissun  pelloilla ja laitoimme säätösalaojien avustushakemuksen liikkeelle. Jos saamme marjasatoa kylliksi, niin loppukesästä salaojitetaan.

Kevään suurin työ on mansikan istutus uudelle alueelle. Kalkitsimme alueen kaksi vuotta sitten rautaruukin masuunikuonalla. (Kuonan käyttö luomussa loppui vuoden vaihteessa). Ph oli ennen kalkitsemista hieman päälle 5 ja nousi seuraavana vuonna odotetusti. Viime vuoden lopussa ottamiemme näytteiden Ph sen sijan oli laskenut ja näytti taas 5-5,1? Keskustelin asiasta paikallisen Lantmäen Agron, Timo Häkkilän kanssa. Hän on jakanut tietoa minulle auliisti ja olen siitä kiitollinen. Päätimme laittaa pellolle lisää kalkkia, koska mansikan istutusten jälkeen siellä ei koneella enää pysty liikkumaan. Kalkituskaan ei ole ihan yksinkertaista. Jopa  minä osasin kirjoittaa siitä yhden blogin verran.

Meille on ilmoittautunut kohtalaisesti kesätyöntekijöitä. Luultavasti joku vielä mahtuu, selvitämme asiaa huhti- toukokuun aikana.  Pääosa kesäapulaisista on +15v opiskelijoita. Kovasti mietimme ulkolaisten palkkausta, mutta ainakin vielä tänä tulevana kesänä katsomme, saammeko paikallista apua tarpeeksi. Yksi iso asia on tietenkin se, että Marika arvelee saavansa puutarha-alan opintonsa päätökseen kevään aikana ja sen jälkeen hänen työpanoksensa on tilan käytössä enemmän kuin viime kesänä.

Kesää varten taimien kasvatus on aloitettava ajoissa.


 

Heti lumien sulettua alkaa touhu. Pitäisi rakentaa pieni kasvihuone, kasata tilapäinen kylmähuone mansikoille, leikata vadelmia sopivaan tiheyteen, harjata  mansikoista kuolleet lehdet, sitten maanmuokkaukset ja penkinteot uusia mansikkaistutuksia varten jne… Tuosta kasvihuoneesta!  Marika kasvatteli viime keväänä jonkin verran omaa tarvettamme enemmän taimia kesäkasvatusta varten. Kaikenlaisia, tomaatteja, kurkkuja kesäkurpitsaa, yrttejä, sirtuunaruoho, lehtikaali, pesusienikurkku…..  Niitä on tulossa tänäkin keväänä sikäli kun Luoja suo. Sitä varten hän tarvitsee isomman alueen kevään kasvatuksia varten, siksi lisäkasvihuone. Jos näistä on tarvetta, kannattaa kysyä Marikalta.

 

 

 

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesän -25 marjatilauksia tilauksia vastaanotetaan

  Mansikan itsepoimintaa Arvolan luomutilalla. Satokauden -24 marjoja on vielä jäljellä lähinnä mansikoita ja hieman vadelmaa. Luomuvaelmaa toimitimme erän Ylivieskan Prismaan pakasteena. Luomumansikkapakastetta löytyy Oulaisisa Sarin kalusteen kellarikirppiksen pakasteesta.  Otamme vastaan taas marjatilauksia mansikoille ja vadelmille. Alkukesästä voi myös käydä  hakemassa luomuraparperia. Varauksia voi tehdä sähköpostilla, arvolantila.matkaniva(at) gmail.com, whatsapp:illa 044 214 1034 tai 050 5511303 tai tekstiviestillä. Varauksiin aina oma puhelinnumero ja nimi.   Luomumansikan hinta alustavasti ensi kesälle on itse poimien 8 €/ kg ja valmiiksi poimittuna 13 €/ kg tai 48 €/ 4:n laatikko.  Kuva on viime vuodeta kesäkuun lopusta ensimmäiset poimitut  mansikat. Luomuvadelman hinta on 24 €/kg tai 67 €/ 3 kg:n laatikko. Itsepoimien 12 €/kg. Ottawa-luomuvadelma on makea lajike. Luomuraparperia varsinkin alkukesästä, 5 €/ kg tai 3 €/ 500 g. Raparperi antaa sat...

Terveet elämäntavat ja mansikka!

  Hyvä kunto ja terveys mayhdollistaa monia mukavia asioita. Tässä Marika noin 10 päivän mittaisella pyöräreissulla. Tämänkertainen juttuni on hyvin omakohtainen. Esitänkin ensiksi kysymyksen; miksi terveet elintavat? Eikö se ole jonkinlaista hymistelyä eikä tällaisesta raavaan miehen pitäisi haastaa? Minun syntymästäni aikaa on kulunut n. 74 vuotta. Tässä iässä ainakin minulla lähestulkoon tärkein asia on toimintakyni ylläpitäminen ja säilyttäminen. Marika tarvitsee minua luomutilamme hoidossa ja varmaan muutoinkin. Lisäksi olen saanut syntymälahjan, että en oikein osaa olla toimettomana. Nautin liikunnasta ja pitkistä pyörälenkeistä, nautin luomutilamme töistä ja toivon, että voisin jatkaa näitä toimia mahdollisimman pitkään. Toisin kuin ehkä moni ajattellee, eliniänodotteeseemme perintötekijät vaikuttavat tutkimusten mukaan 15 - 30 %. Loppu riippuu elintavoista ja sitten on se sattuma, jolle ei myöskään voi mitään. Elintavoille voimme. Aamupuuro jossa Alentaja-margariinin lisäks...

Vadelmapenkin aitaus...

Vadelmapenkkeihin pitäisi asentaa tukikepit joiden väliin pingoitetaan lanka. Olemme ajatelleet tehdä ns. V-tuennan, joita varten näitä tolppia olen värännyt.   Kevättalvella tein metsänhoititöitä anoppini metsässä ja valitsin riu-uista sopivaa tolppavärkkiä. Sen jälkeen kuorin niitä ja loppukeväällä ystäväni Pekka kävi kaverinani teroittamassa tolppien kärkiä. Ne  noin 400 tolppaa ovat kuivanneet pinossa kesän ja ovat aika keveitä. Nyt oli jatkokäsittelyn aika.   Tässä niitä penkkejä on, joihin pitäisi tukiaita tehdä. Itse vadelmat ovat vielä pieniä.  Viherlannoitusseos alkaa pikkuhiljaa kasvamaan penkkien väliin.  Roskat tosin nopeimmin. Luonnon puiset tolpat sopivat mieletämme luomutilalle painekyllästettyjen sijaan. Koska vadelman  tuotantoaika kirjallisuuden mukaan on 10 vuotta, olisi suotavaa, että tolpat kestäisivät sen aikaa. Siksi koitan käyttää perinteistä kyllästystä, eli hiillostaa tolppien päät. Nyt tuli käyttöä sille puusilpulle, jot...