Siirry pääsisältöön

Kevään merkit luonnossa ja luomuviljelijän ajatuksissa.

 


  

Maailma on sekaisin ja ainakin jotkin ihmiset. En kuitenkaan puutu tässä jutussani siihen, vaikka se koskettaa minua ihan niin kuin muitakin. Olipa miten tahansa, syödä pitää ja ilman viljelijöitä ja viljelyä ruoka ennen pitkää loppuu. Koitamme tehdä asian suhteen sen, minkä omalta osaltamme voimme ja osaamme. Joka tapauksessa kevät on ainakin minulle toivon ja uuden odotuksen aikaa. On kuin koko keho ja mieli saisi uutta virtaa ja sormet syyhyävät päästä työhön ja touhuun tuonne pelloille.

Uskollinen vahtimme, Tane,  pitää kyllä huolen kevään tulon tarkkailusta.


Viime vuonna ostamamme lisäalue on luomuun siirtymävaiheessa ja sinne kylvettiin viherlannoitusseos. (Taisi olla hyvää seosta, koska ainakin jäniksille tuntui maistuvan.) Koska pääosa pelloista on avo-ojissa tarkoituksemme on salaojittaa alue ensi kesänä, loppukesästä. Salaojasuunnitelman tekijä Maveplanista kävi reissun  pelloilla ja laitoimme säätösalaojien avustushakemuksen liikkeelle. Jos saamme marjasatoa kylliksi, niin loppukesästä salaojitetaan.

Kevään suurin työ on mansikan istutus uudelle alueelle. Kalkitsimme alueen kaksi vuotta sitten rautaruukin masuunikuonalla. (Kuonan käyttö luomussa loppui vuoden vaihteessa). Ph oli ennen kalkitsemista hieman päälle 5 ja nousi seuraavana vuonna odotetusti. Viime vuoden lopussa ottamiemme näytteiden Ph sen sijan oli laskenut ja näytti taas 5-5,1? Keskustelin asiasta paikallisen Lantmäen Agron, Timo Häkkilän kanssa. Hän on jakanut tietoa minulle auliisti ja olen siitä kiitollinen. Päätimme laittaa pellolle lisää kalkkia, koska mansikan istutusten jälkeen siellä ei koneella enää pysty liikkumaan. Kalkituskaan ei ole ihan yksinkertaista. Jopa  minä osasin kirjoittaa siitä yhden blogin verran.

Meille on ilmoittautunut kohtalaisesti kesätyöntekijöitä. Luultavasti joku vielä mahtuu, selvitämme asiaa huhti- toukokuun aikana.  Pääosa kesäapulaisista on +15v opiskelijoita. Kovasti mietimme ulkolaisten palkkausta, mutta ainakin vielä tänä tulevana kesänä katsomme, saammeko paikallista apua tarpeeksi. Yksi iso asia on tietenkin se, että Marika arvelee saavansa puutarha-alan opintonsa päätökseen kevään aikana ja sen jälkeen hänen työpanoksensa on tilan käytössä enemmän kuin viime kesänä.

Kesää varten taimien kasvatus on aloitettava ajoissa.


 

Heti lumien sulettua alkaa touhu. Pitäisi rakentaa pieni kasvihuone, kasata tilapäinen kylmähuone mansikoille, leikata vadelmia sopivaan tiheyteen, harjata  mansikoista kuolleet lehdet, sitten maanmuokkaukset ja penkinteot uusia mansikkaistutuksia varten jne… Tuosta kasvihuoneesta!  Marika kasvatteli viime keväänä jonkin verran omaa tarvettamme enemmän taimia kesäkasvatusta varten. Kaikenlaisia, tomaatteja, kurkkuja kesäkurpitsaa, yrttejä, sirtuunaruoho, lehtikaali, pesusienikurkku…..  Niitä on tulossa tänäkin keväänä sikäli kun Luoja suo. Sitä varten hän tarvitsee isomman alueen kevään kasvatuksia varten, siksi lisäkasvihuone. Jos näistä on tarvetta, kannattaa kysyä Marikalta.

 

 

 

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raporttia tilan touhuista

  Vadelmapenkki 28.7.2023 Aioin sanoa, että olen ollut laiska kirjoittamaan blogia. Oikeastaan ei ole ollut kysymys laiskuudesta, kyllä koko ajan touhua on riittänyt. Nyt kuitenkin ajattelin kertoa hieman tämän kesän kulusta. Aloitan vaikka vadelmasta, koska sen kanssa työt keväällä alkoivat.  Tane tutkii tilannetta ennen leikkuuta. Huhtikuussa, kun lumet vielä olivat maassa, aloitin vadelman leikkauksen. Laikkasin kaikki vanhat versot pois ja harvensin kuluvan kesän satoversot  10 - 14 kpl metrille. Lopuksi asettelin vadelmat V-tuentaan. Näin kerrottuna kaikki mahtui kolmelle riville. Penkkiä on kuitenkin noin kilometrin verran, joten kyllä siinä aika monta tuntia takapuolta siirreltiin.  Leikkuujälkeä. Leikkaamisen jälkeen pääsin laittamaan ensimmäistä kertaa vadelmia V-tuentaan. Edellisellä vuonna jänikset lyhensivät kasvustoa niin paljon, että V-tuenta ai ollut mahdollista. Olin kuitenkin aidannut koko alueen syksyllä ja puput pysyivät pellolta poissa. Tässä vaiheessa kaikki näytti

Mehiläiset talvehtimaan!

  Viimme kesän vadelmat ovat pakastimissa, pääasiassa  asiakkaiden, mutta on niitä hieman tilallakin, jos joltakulta loppuu kesken. Kesän kiireet ovat takana ja uuteen kesään on matkaa monta kuukautta. Mutta ehkä jo kuuden kuukauden päästä pääsen leikkaamaan vadelmia uutta satoa varten. Nämä kuvan versot, jotka tuottivat viime kesän sadon, leikataan kaikki pois ja uudetkin versot harvennetaan sopivaan tiheyteen. Paljon riippuu tarlvesta, millaisen sadon vadelma tuottaa ensi kesänä.  Talviteloille varusteltuja mehiläispesiä.  Mehiläispesistä kerättiin hunajaosastot pois elokuun alussa. Sen jälkeen niille tarjottiin luomusokeria talviruoaksi n. 60%:a liuoksena, kaikkiaan yli 30 litraa/ pesä. Kiersin pesät kolmeen kertaan. Viime viikolla oli neljäs kierros, jonka yhteydessä keräsin ruokintalaatikot pois. Tarhaajilla on erilaisia menetelmiä ja pesärakenteitakin talvehtimista varten. Minä lisäänkaton alle vaahtokumipatjasta leikatun levyn lisäeristeeksi ja pesän ulkopuolelle tervapapeeria l

Kevättä rinnassa?

  30.11.-23 otettu kuva.  En pidä  pimeästä talvisydämestä lainkaan. Mutta sekin on kestettävä, jos aikoo nähdä taas uuden kevään ja kesän. Tätä kirjoittaessani on kuitenkin jo helmikuun loppu ja päiväkin on pidentynyt jo huomattavasti siitä, mitä se on lyhyimmillään ollut. Valo on se mikä saa minun vereni taas kiertämään kunnolla. Niinpä sain aikaiseksi pitkästä aikaa taas kirjoittaa jotakin tilamme asioista.  Talvella on aikaa koittaa myydä niitä tuotteita, joita meillä on jäänyt myytääväksi. Viime kesän hunajasato oli meillä n. 20% normaalista sadosta ja myytävä hunaja loppuikin jo jouluna. Siitepölyä sen sijaan tuli normaalisti ja sitä kyllä riittää meillä kesään. Ei niinkään sen takia että sitä olisi paljon, vaan lähinnä sen vuoksi ttä harva ymmärtää, kuinka upean terveellinen tuote mehiläisten keräämä siitepöly on. Lisäksi meillä on jonkin verran pakastettua vadelmaa, vadelmahilloa, luomumarjamehua ja joitakin muita tuotteita pieniä  määriä. Marikan tekemiä saippuoita, huulirasvo